Käsitykset mielenterveydestä voivat estää hoitoon hakeutumisen: ”Mielenterveystyö ei ole mystiikkaa”
Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävin mukaan käsityksiä mielenterveystyöstä olisi tärkeä tuoda maanläheisemmäksi, jotta apua uskallettaisiin hakea jo ennen kuin kantokyky romahtaa.
− Avun hakeminen voi tuntua hyvinkin haastavalta, vaikkei hoitoon pääsy olisikaan vaikeaa. Esimerkiksi Terveystalossa lyhytpsykoterapeuttiseen hoitoon tai muun psykososiaalisen tuen piiriin pääsee jopa alle viikon sisään.
Isosävi nostaa esiin neljä tärkeintä syytä, jotka voivat estää hoitoon hakeutumisen.
1. Mielenterveystyöhön liittyy väärinkäsityksiä työn ylivoimaisesta vaativuudesta ja jopa mystisyydestä
Isosävin kokemuksen mukaan usein ajatellaan, että mielenterveystyö on jotakin mystistä mitä tapahtuu, kun mennään samaan huoneeseen mielenterveyden ammattilaisen kanssa.
− Todellisuudessa siellä ei tapahdu mitään sen kummallisempaa kuin keskustelua kahden ihmisen välillä. Vaikka mieleen liittyvät asiat ovatkin monimutkaisia ja abstrakteja, itse mielenterveystyön tekeminen on yksinkertaista ja usein aika tavanomaista.
Isosävi vertaa mielenterveystyötä kuntosaliharjoitteluun.
− Lähdemme aina asiakkaan tarpeista ja tavoitteista. Sen jälkeen valitsemme välineet tavoitteiden saavuttamiseksi ja harjoittelemme yhdessä, miten niitä käytetään. Aivan kuten lihasten vahvistaminen, myös mielen muutokset vaativat omaa aktiivista työtä. Työkalujen tulee myös vastata asiakkaan sen hetkisiä resursseja. Ei ole järkevää ladata yli sataa kiloa maastavetoon aloittelijalle, Isosävi kuvailee.
2. Mielenterveyden ongelmat koetaan lähes mahdottomina selättää
Ihmismielellä on uskomaton kyky sopeutua niin negatiivisiin kuin positiivisiin olosuhteisiin. Joskus mielemme sopeutuu vallitsevaan olotilaan niin tehokkaasti, että emme tunnista omaa ongelmallista tai kuormittavaa toimintatapaamme.
− Voimme päinvastoin kokea toimintamme mielekkäänä ja jopa ainoana vaihtoehtona. Kuormittuminen kapeuttaa entisestään kykyä hahmottaa tilannetta uusista näkökulmista, mikä on omiaan tukeutumaan siihen tuttuun toimintatapaan yhä vahvemmin.
Isosävi kertoo, että tällaisesta noidankehästä käsin voi hiljalleen muodostua sellainen kokemus, että ongelmat ovat mahdottomia selättää.
− Voi syntyä vahva uskomus siitä, että tilanteeseen ei ole olemassa mitään ratkaisua. Vaikka todellisuudessa asia voi olla aivan päinvastoin. Jos luotamme liikaa vain omaan mieleemme, saatamme jäädä yksin, emmekä kykene ratkomaan haasteita. Näissä tilanteissa tarvitsemme toisia ihmisiä.
3. Uskotaan, että mielenterveyteen liittyvät ongelmat vaativat aina pitkiä hoitojaksoja
Mielenterveyden haasteet ovat hyvin yksilöllisiä, mutta merkittävälle osalle jo hyvin lyhytkin keskusteluhoitojakso voi tuoda merkittäviä muutoksia elämään.
− Ongelma, jonka kanssa on paininut vuosia tai jota on yrittänyt sinnikkäästi selättää yksin, ei välttämättä vaadi kuin jokusen käynnin ammattilaisen vastaanotolla. Ongelman kesto ei siis kerro hoidon kestosta. On silti syytä painottaa, että on myös merkittävästi tilanteita, joissa pidempi hoitojakso on välttämätöntä. Tarvitsemme niin pitkiä kuin lyhyitä hoitojaksoja.
Isosävi myös korostaa, että ihan kuka tahansa voi saada apua keskusteluhoidosta.
− Ammattilaisen etäisyys ja ammatillisuus mahdollistavat sen, että arkaluontoisia asioita voi käsitellä turvallisessa ja neutraalissa ympäristössä.
4. ”Keskusteluhoito ei ole psykologisoivaa tunnepuhejargonia”
Isosävin mukaan nykyaikaamme kuvaa kaikkialle tunkeutuva tunnepuhe.
− Tällä tarkoitan tapaa suhtautua omiin tunteisiin ja kokemuksiin ikään kuin itseisarvoina. Ajatellaan herkästi, että ”minulla on oikeus, koska minusta tuntuu tältä”. Todellisuudessa voimakkaat tunteet vääristävät kokemuksiamme maailmasta.
Tunteet eivät siis ole hyviä ohjeita, vaikka ne tarjoavatkin vihjeitä esimerkiksi tarpeistamme.
− Mielenterveyden ongelmien muuttamiseen tähtäävä työskentely on hyvin kaukana psykologisoivasta tunnepuhejargonista. Se on työtä siinä, missä mikä tahansa muukin muutostyö, Isosävi kuvailee.
Lue lisää aiheesta
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
Mihin tarkkaavuutemme katosi ja miten saamme sen takaisin?
Elämme ylisuorittamisen ja ärsykkeiden aikakautta, mikä vaikuttaa kykyymme ylläpitää tarkkaavaisuutta, kertoo Terveystalon psykiatrinen sairaanhoitaja ja ensihoitaja Joakim Harju.
Mielenterveyteen liittyvät poissaolot vähenivät lyhytpsykoterapian avulla 45 prosenttia – merkittävä vaikutus myös muihin poissaoloihin
Terveystalon selvityksessä* seurattiin työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapian vaikutusta sairauspoissaoloihin vuosina 2019–2024. Selvityksessä havaittiin, että lyhytpsykoterapiaa hyödyntämällä mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät 45 prosenttia ja muut sairauspoissaolot vähenivät 19 prosenttia. Selvitys on jatkoa 2 vuotta sitten tehdylle vastaavalle selvitykselle ja vahvistaa oikea-aikaisen hoitoon pääsyn tärkeyttä mielenterveysoireiden hoidossa.