Joka toinen aikuinen pelkää hammaslääkäriä: psykologi kertoo vinkkinsä pelon voittamiseen

Jos pelkäät hammaslääkärillä käyntiä, toimit todennäköisesti näin: vältät kohtaamasta pelkoasi, jätät mainitsematta siitä hammaslääkärille tai lykkäät koko hommaa viimeiseen asti. Terveystalon psykologi ja suunterveyden ylilääkäri neuvovat, miten pelkoaan voi lievittää.

Hammaslääkäripelon voittaminen, kuva hammaslääkärin vastaanotolta
Tutkimusten mukaan joka toinen aikuinen kertoo pelkäävänsä hammashoitoa vähintään jonkin verran ja joka kymmenes paljon.
 
‒ Hammaslääkäriin liittyvät pelot ovat usein ylisukupolvisia. Ne periytyvät ajalta, jolloin kerrottiin hurjia tarinoita puuduttamatta irti kiskotuista hampaista. Niistä ajoista hoitomenetelmät ja esimerkiksi kivun hoito ovat kehittyneet valovuosia eteenpäin. Pelkoja myös ymmärretään ja osataan käsitellä ihan eri tavalla kuin 50 vuotta sitten, Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala kertoo.
 
Kohtala nostaa esiin kolme yleisintä pelon välttelyn strategiaa, joihin kannattaa kiinnittää huomiota.

Välttelystrategia 1: pakeneminen

Harva on päihittänyt pelkojaan juoksemalla niitä karkuun.
 
‒ Pelkojen hoidon yleinen teesi on, että mennään pelkoja kohti. Mitä enemmän välttelemme pelkoja, sitä vähemmän meillä on kokemusta pelkoa aiheuttavasta tilanteesta. Silloin meillä on mielessä vain kuviteltu katastrofikokemus, Aino Kohtala kuvailee.
 
Oman pelkonsa taustasyitä kannattaa tutkailla uteliaasti.
 
‒ On voinut olla aiempia kipukokemuksia. Tai sitten on jännittäjätyyppi. Tai pelon voi herättää avuton tilanne, jossa ei pysty puhumaan. Kun pelosta saa kiinni ja sitä saa kerittyä auki, siitä voi tulla helpommin lähestyttävä, Kohtala neuvoo.

Pelkojen hoidon yleinen teesi on, että mennään pelkoja kohti.

Pelkoa vahvistavien ennakkoajatusten tilalle on tärkeää saada kokemuksia oikeista tilanteista. Joten kun vastaanotolle asti pääsee, on hyvä pysähtyä sen ääreen, mitä hammaslääkärin tuolissa oikeasti tapahtui.
 
Käynnin voi pohtia jälkeenpäin mielessään läpi esimerkiksi tähän tapaan: Okei, no aluksi pelotti, mutta sain kuitenkin mainittua siitä hammaslääkärille. Ja vaikka poraaminen ensin vähän sattui, kipu meni heti ohi, kun lisättiin puudutusainetta.
 
‒ Näin voi saada katastrofikuvitelmien tilalle ei-niin-vaarallisia kokemuksia, jotka ovat totta ja joihin voi pikkuhiljaa alkaa luottaa. Psykologiassa puhumme ennakko-odotusten vallan rikkomisesta, Kohtala kertoo.

Välttelystrategia 2: jätät kertomatta 

Pelko ei aina näy ulospäin. Siinä on yksi syy, miksi hammaslääkäripelosta kannattaa mainita etukäteen. Toinen syy on, että hammaslääkäreillä on nykyään hyvät valmiudet pelkopotilaiden hoitamiseen ja kohtaamiseen.
 
Terveystalossa Aino Kohtala on kouluttanut hammaslääkäreitä pelon ymmärtämisestä, mahdollisista traumakokemuksista pelkojen taustalla ja keinoista, joilla pelkäävää potilasta voi rauhoittaa.
 
‒ Kun hammaslääkäri tietää potilaan pelosta etukäteen, hän osaa huomioida sen esimerkiksi selittämällä tarkemmin, mitä vastaanotolla tapahtuu. Voidaan sopia vaikka turvaa tuovia merkkejä, että käden nostamisesta poraaminen keskeytetään.
 
Myös pelon normalisointi on tärkeää. Normalisoinnilla tarkoitetaan esimerkiksi sen korostamista, miten yleinen tunne hammaslääkäripelko on.

Kun pelosta puhutaan avoimesti, se vähentää häpeän kokemusta.

‒ Ihmisen itsensä kannalta kaikkein kurjinta on tsempata vain läpi harmaan kiven ilman, että pelosta kertoo kenellekään koko aikana, Aino Kohtala sanoo.

Välttelystrategia 3: jätät kokonaan väliin

Kaikkein epäonnisin välttelykeino on, että hammaslääkärillä jättää kokonaan käymättä, jolloin suun ongelmat voivat kasautua. Se voi tarkoittaa hammassärkyjä ja märkiviä tulehduksia, jotka päädytään lopulta hoitamaan päivystyksessä.
 
Mutta eikö silloin voi pyytää nukutusta, jos suuhun on kertynyt paljon pakollista remontoinnin tarvetta? Tätä on kysyttävä Terveystalon suunterveyden ylilääkäriltä Tanja Ketola-Kinnulalta.
 
‒ Hampaat voidaan hoitaa myös nukutuksessa. Mutta nukutus on pikemminkin kertaluontoinen apu, sillä kenenkään suuta ei ole mahdollista pitää terveenä pelkillä nukutusremonteilla, Ketola-Kinnula toteaa.
 
Jos potilas kärsii hankalasta pelosta, on mahdollista käyttää rentouttavaa esilääkettä. Ylilääkäri kuitenkin suosittelee, että myös itse pelkoa hoidettaisiin, sillä esilääkkeet ja nukutus eivät auta vähentämään pelkoa tulevilla käynneillä.
 
‒ Voimme ohjata asiakkaan psykologin vastaanotolle, missä hammaslääkäripelkoa hoidetaan niin kuin mitä tahansa muuta pelkoa.

Keinoja pelon kanssa pärjäämiseen on siis tarjolla.

Terveystalossa voi myös varata ajan nimenomaan pelkopotilaiden hoitoon perehtyneelle hammaslääkärille
 
‒ Olemme lisäkouluttaneet hammaslääkäreitämme kohtaamaan pelkoja. Yksi työskentelytapa on näytä, kerro, tee -metodi, jota hyödynnetään erityisesti lasten hammashoidossa, mutta mielestäni se toimii erinomaisesti myös aikuisille, kertoo Ketola-Kinnula, joka on suu- ja leukakirurgin työssään kohdannut pelkopotilaita päivittäin.
 
Keinoja pelon kanssa pärjäämiseen on siis tarjolla.
 
‒ Meillä saa hammaslääkärin vastaanotolla pelätä ihan niin paljon kuin tykkää. Hoidamme potilaita pelkoineen kaikkineen.
 
 

Psykologi Aino Kohtalan 5 vinkkiä hammaslääkäriä pelkäävälle:

  1. Harjoittele rauhoittumiskeinoja. ”Jos hammaslääkärillä käynti on edessä, ja aivoissasi on jo ikään kuin palohälytysjärjestelmä käynnistynyt, se ei rauhoitu ajattelemalla. Tarvitset kehollisia keinoja. Voit harjoitella koko kehon rentouttamista ja rauhallista hengittämistä. Ajattele, että rentoutat leukaa ja hengität syvään, vatsaan asti.”
  2. Opettele katkaisemaan katastrofiajattelu. ”Kun huomaat, että mieli alkaa taas pyörittää kauhuleffaa, sano itsellesi, että okei nyt pelkään, mutta näiden kauhuskenaarioiden pyörittäminen ei helpota pelkoani.”
  3. Treenaa ymmärtäväisyyttä itseäsi kohtaan. ”Vaikka jokin asia on sinulle hankala, siinä ei tarvitse olla mitään hävettävää. Kiitä itseäsi siitä, että kaikesta huolimatta huolehdit terveydestäsi.”
  4. Ajattele, että tunne ei ole vaarallinen. ”Pelkoja kohti meneminen voi tuntua tosi pahalta, mutta kannattaa muistaa, että tunne ei koskaan ole itsessään vaarallinen.”
  5. Muistuta itseäsi, että pelko on inhimillinen osa ihmisyyttä. ”Meillä ihmisillä nyt vain on tunteita ja pelkoja, eikä niitä voi hävittää. Jos pelko alkaa lamaannuttaa arkea, sitä voi ja kannattaa hoitaa esimerkiksi psykologin avulla.”

Lue lisää aiheesta

Töitä tehdään yhdessä tietokoneella Artikkeli

Mielen pahoinvointi lisääntyy vauhdilla työelämässä – varhainen puuttuminen on osa vahvaa yrityskulttuuria

Mielenterveyden ongelmien aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet vauhdilla. Työnantajan on yhä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden mielenterveydestä ennaltaehkäisevästi.

Työterveyspsykologin 6 neuvoa – ”Ei enää neljän tunnin yöunilla leuhkivia sankarijohtajia” Artikkeli

Työterveyspsykologin 6 neuvoa – ”Ei enää neljän tunnin yöunilla leuhkivia sankarijohtajia”

Yritykset huoltavat tietokoneitaan, remontoivat toimitilojaan ja käyttävät autojaan määräaikaishuolloissa. Nämä ovat kaikille itsestään selviä välttämättömyyksiä. Työntekijöiden työkyvyn hoito puolestaan ei useinkaan saa samanlaista huomiota osakseen. Jos Terveystalon johtavan työterveyspsykologin Antti Aron pitäisi antaa yritysjohtajille vain yksi neuvo, hän kehottaisi heitä katsomaan asioita työntekijöiden näkökulmasta.

Ihmisiä palaverissa toimistolla. Artikkeli

Työterveyspsykologi: ”Vahvuusjohtaminen rakentaa tervettä työelämää”

Jotta työ tuottaa tekijöilleen hyvinvointia, on pidettävä huolta työyhteisöstä. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, mitä esihenkilö voi tehdä terveen työelämän mahdollistamiseksi.

kuntosaliyrittäjä Artikkeli

Yrityksen tärkein voimavara on yrittäjä itse

Yrittäjä, pidätkö parempaa huolta autostasi kuin itsestäsi? Monella yrittäjällä omasta terveydestä ja jaksamisesta huolehtiminen jää usein taka-alalle ja terveysasioiden äärelle havahdutaan vasta silloin, kun sairastuu. Yrityksen tärkein voimavara on yrittäjä itse – siksi satsaus omaan terveyteen ja hyvinvointiin on järkevä, ellei jopa välttämätön, sijoitus.

Totta vai tarua: Viikon unettomuus nostaa kehon stressitasoa Artikkeli

Totta vai tarua: Viikon unettomuus nostaa kehon stressitasoa

Totta. Univaje lisää stressihormonin määrää verenkierrossa läpi vuorokauden. Hoitamattomana unettomuus saattaa johtaa masennukseen tai ahdistuneisuuteen, kertoo Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala.

Keski-ikäinen nainen seisoo ikkunan edessä silmät kiinni ja hymyilee Artikkeli

Masennus ja ahdistuneisuus ovat yleisimpien käyntisyiden joukossa vaihdevuosi-ikäisissä naisissa

Vaihdevuodet tuovat mukanaan syvällisiä muutoksia naisen minäkuvaan ja tätä kautta myös parisuhteeseen, kertoo psykologi. Paras tapa kohdata uusi elämänvaihe on utelias ja aktiivinen ote elämästä.