Hyvillä elintavoilla kakkostyypin diabetesriski pienemmäksi
Teemme suurimman osan arkipäivän ravitsemusvalinnoista tiedostamattomasti. Varmistamalla, että yrityksen ruokaympäristö tukee terveitä valintoja työpäivän aikana, työnantaja voi vaikuttaa henkilöstönsä hyvinvointiin ja työkykyyn sekä tukea kakkostyypin diabeteksen puhkeamisen ehkäisyssä. Terveystalon ravitsemusterapeutti Reija Männikkö kertoo, kuinka työnantaja voi tukea ja motivoida hyvien elintapojen noudattamisessa.
Kakkostyypin diabetes on kansantauti, jonka puhkeamista voidaan ehkäistä hyvillä elintavoilla. Suurin osa sairastuneista on työikäisiä, joilla tauti tai sen esiaste linkittyy usein painonhallintaan ja vyötärölihavuuteen. Yritystasolla diabetes näkyy sairauspoissaolojen lisääntymisenä ja ennenaikaisen eläköitymisen määrissä.
Mitä varhaisemmassa vaiheessa kakkostyypin diabetesriski tunnistetaan, sitä parempi mahdollisuus on estää taudin puhkeaminen kokonaisuudessaan. Työterveydessä kohonnut riski tunnistetaan mm. työhöntulo- ja vuositarkastuksessa diabetesriskitestillä, jossa olevilla kysymyksillä kartoitetaan sairastumisriskiä. Yksi kyselyn osa kartoittaa geneettistä alttiutta, minkä lisäksi kyselyyn on rakennettu mukaan myös elintapoihin liittyvät ennakoivat signaalit, jotka tutkimusnäyttöön pohjautuen ilmoittavat, jos henkilöllä on kohonnut riski sairastua kakkostyypin diabetekseen.
– Geneettinen alttius ei tarkoita, että tauti välttämättä puhkeaa, sillä kakkostyypin diabetesta voi ehkäistä hyvillä elintavoilla. Moni meistä tarvitsee kuitenkin tukea ja ohjausta, jotta osaa tehdä oikeita valintoja ja pienentää omaa kakkostyypin diabeteksen puhkeamisriskiään, Männikkö kertoo.
Terveystalon työterveyden käyttämällä Etydi-työkalulla henkilöstöstä onnistutaan seulomaan diabeteksen riskiryhmäläisten lisäksi ne työntekijät, joilla tauti on huonossa hoitotasapainossa.
– Diabeteksen hoito ja ennaltaehkäisy säästävät työnantajalta selvää rahaa, sillä huonossa hoitotasapainossa olevalla potilaalla voi olla jopa 10 sairauslomapäivää vuodessa enemmän kuin hyvässä hoitotasapainossa olevalla. Tämä tekee työnantajalle noin 3500 euron lisäkustannukset työntekijää kohden.
Työympäristö tukemaan terveitä valintoja
Työterveydessä organisaation terveydentilasta saadaan kokonaiskuva ja tunnistetaan tarvittaessa myös tarpeet yhtiötason toimenpiteille. Jos työyhteisöön kuuluu paljon henkilöitä, joilla on kohonnut riski sairastua kakkostyypin diabetekseen, on työnantajankin edun mukaista vaikuttaa henkilöstönsä hyvinvointiin ja työkykyyn varmistamalla, että työympäristö tukee terveitä valintoja.
– On tärkeää, että kaikki ei jää yksilön vastuulle, vaan organisaatiossa tehdään kaikki voitava, jotta terveiden elintapojen noudattaminen olisi mahdollisimman vaivatonta. On työnantajan valinta luoko hän mahdollisuudet terveeseen syöntiin, fyysiseen aktiivisuuteen ja hyvinvointia ja terveyttä tukevaan kulttuuriin, vai onko henkilöstön ponnisteltava terveiden valintojen eteen ja välteltävä kiusauksia pitkin päivää, Männikkö kertoo.
Ympäristöön kohdennetut toimenpiteet ovat suhteellisen edullisia tehdä, eivätkä ne vaadi työnantajalta suuria investointeja. Hyvinvointia voi tukea pienellä vaivalla ja vähällä rahalla.
– Yksinkertaisimmillaan työn ruokaympäristö muotoillaan uusiksi siten, että tarjoilulinjastolle järjestetään ensin kasvikset ja annetaan kasviksille hyvät ottimet sekä siirrytään yhden lautasen taktiikkaan, jottei annoskoko pääse kasvamaan liian isoksi, Männikkö vinkkaa.
Terveellisen ravintoympäristön tunnusmerkkejä ovat myös niin kutsutut tuuppaustoimenpiteet, joilla hyvät ja terveelliset valinnat ovat vaivattomia.
– Löytyykö iltapäivän välipalaksi hedelmiä, vai onko helpompaa ostaa kantiinista makeisia tai pullaa? Olisiko tarjolla olevien herkkuannosten kokoa mahdollista pienentää ja terveellisten vaihtoehtojen valikoimaa laajentaa? Tukevatko sisäiset ohjeistukset palaveripulla- vai hedelmätarjotin-kulttuuria?
Männikkö on ollut mukana StopDia-tutkimushankkeen työympäristöihin sijoittuvassa tutkimusosiossa, jossa kartoitettiin erilaisia toimenpiteitä, joilla motivoida henkilöstöä kohti terveellisempiä valintoja. Hankkeessa havaittiin, että parhaat tulokset elintapamuutosmatkalla saadaan aikaan pelillistämällä ja että sosiaalisella ympäristöllä on suuri vaikutus.
– Fyysisen aktiivisuuden lisääminen työpäivään on yksi diabetesriskiä pienentävistä toimenpiteistä. Taukoliikunnan lisäksi työpaikalla voidaan esimerkiksi kampanjaluontoisesti kannustaa käyttämään portaita hissin sijaan pienen kisan keinoin. Parhaimmillaan pieni kisa ruokkii kulttuuria hyvään suuntaan, mutta aina on olemassa pieni riski, että joku lannistuu jos ei kykene tekemään yhtä paljon kuin muut. Pelkän kisan sijaan on hyvä tarjota mahdollisuuksia myös kokemusten jakamiseen ja vertaistukeen.
Lue lisää:
- StopDia-hankkeen koostama työnantajan tuuppauspakki kohti terveellisiä valintoja
- Diabeteksen riskitesti
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Terveystalo lisää avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja julkaisee jatkossa tietoa yhtiön omista mielenterveysperusteisista sairauspoissaoloista
Julkaisemalla Terveystalon omat mielenterveyspoissaolotilastot Terveystalo haluaa lisätä avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja kannustaa organisaatioita jakamaan omia onnistumisiaan mielenterveyskriisin selättämiseen.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
Terveystalolle tunnustus monimuotoisuudesta
Kestävän kehityksen konsultointiyritys Impaktly analysoi pohjoismaisten pörssiyritysten ylimmän johdon monimuotoisuutta Nordic Business Diversity Index 2025 -tutkimusraportissaan. Tutkimuksen mukaan Terveystalo oli Suomen kolmanneksi monimuotoisin organisaatio keskisuurten yritysten sarjassa. Tutkimuksessa oli mukana yli 840 yritystä Tanskasta, Suomesta, Islannista, Norjasta ja Ruotsista.