Hyvää elämää masentuneena? Masennus on monin tavoin veteen piirretty viiva
Vaikka ymmärrys masennuksen moninaisuudesta on kasvanut, liittyy sairauteen ja siitä toipumiseen silti sitkeitä harhaluuloja. Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala vastaa yleisimpiin väärinkäsityksiin masennuksesta.
1. Masentunut joko on tai ei ole.
”Masennus on monin tavoin veteen piirretty viiva, ei on/off-tila. Monesti törmää siihen käsitykseen, että vasta sitten on parantunut masennuksesta, kun ei enää koskaan koe masennuksen tunteita tai alakuloa. Tällaiset tunteet kuitenkin kuuluvat normaaliin elämään. Toki lääkäri määrittää tiettyjen rajojen perusteella sairauden nimeltä masennustila, mutta ohimenevämpänä tunteena masennus on monelle tuttu vaikkapa menetyksien yhteydessä.”
2. Jos on sairaslomalla masennuksen vuoksi, pitää jäädä kotiin makaamaan.
”Erityisesti suomalaisessa yhteiskunnassa ajatellaan herkästi, että masentuneen pitäisi sairaslomalla jäädä kotiin sängynpohjalle makaamaan. Ikään kuin käyttäytyä stereotyyppisen kuvan mukaan siitä, millainen masentunut on. Taustalla vaikuttaa myös pelko siitä, mitä muut ajattelevat, ja voi jopa olla, että ihminen on saanut kuulla siitä, että toipuessaan on käynyt vaikkapa elokuvissa tai kahvilla. Tällainen on hyvin haitallinen ja parantumista hidastava ajatustapa. Toisin kuin koronassa, masennuksessa ei tulisi eristäytyä. Juuri silloin pitäisi pyrkiä löytämään elämästä iloa esimerkiksi näkemällä läheisiä tai tekemällä niitä asioita, joista ennen on saanut nautintoa, omien voimavarojen mukaan.”
3. Jos on onnellinen, ei voi olla masentunut.
”Masentunut ihminen on muutakin kuin masentunut ihminen. Tunnemaailmaan mahtuu sairastamisenkin aikana muita asioita: voi siis olla masentunut ja iloinen yhtä lailla kuin masentunut ja surullinen. Toki masennus vaikuttaa usein myönteisten tunteiden vahvuuteen ja kestoon, ja masennus voi olla myös hyvin kokonaisvaltainen tila. Häpeä ja syyllisyys (joihin vastaanotolla valitettavasti usein törmää) ilon ja onnen tunteista on kuitenkin täysin turhaa. Näitä saa ja kuuluu tuntea, ja silti masennus voi olla taustalla vaikuttava tila.”
4. Jos elämässä saa paljon aikaan ja kaikki on periaatteessa hyvin, ei kyse voi olla masennuksesta.
”Vastaanotolla on erityisesti nykypäivänä näkynyt masennukseen liittyvä ilmiö, jota voidaan kutsua nimellä korkean toimintakyvyn masennus. Se tarkoittaa sitä, että arkiaskareista ja elämästä suoriudutaan, jopa pärjätään todella hyvin, mutta muuten kärsitään masennuksen oireista. Esimerkiksi väsymyksestä, mielialan mataluudesta, voimattomuudesta ja kiinnostuksen puutteesta. Korkean toimintakyvyn masennuksesta kärsivät erityisesti tunnolliset suorittajat. He painavat kaasua, kun pitäisi hidastaa. Ja sitten jos uskaltaakin pysähtyä, voi huomata kärsivänsä masennuksen oireista.”
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
Käsitykset mielenterveydestä voivat estää hoitoon hakeutumisen: ”Mielenterveystyö ei ole mystiikkaa”
Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävin mukaan käsityksiä mielenterveystyöstä olisi tärkeä tuoda maanläheisemmäksi, jotta apua uskallettaisiin hakea jo ennen kuin kantokyky romahtaa.
Mihin tarkkaavuutemme katosi ja miten saamme sen takaisin?
Elämme ylisuorittamisen ja ärsykkeiden aikakautta, mikä vaikuttaa kykyymme ylläpitää tarkkaavaisuutta, kertoo Terveystalon psykiatrinen sairaanhoitaja ja ensihoitaja Joakim Harju.