Hyvä lääketiede vaatii oikeanlaisia työkaluja
Lääketiede, kuten monet muutkin tieteet, etenee harppauksin. Se, että lääketiede luotsaa toimintaamme, tarkoittaa meille suositusten mukaisen ja vaikuttavimman hoidon toteuttamista. Tämä edellyttää meiltä jatkuvaa kehittymistä ja tieteellisen aallon harjalla etenemistä, jotta voimme toimia asiakkaan parhaaksi, kaikkia sopivia ja mahdollisia keinoja hyödyntäen.
Pintaa syvemmälle diagnostiikan avulla
Ennen muinoin päättely henkilön oireiden syystä ja hoidon vaikutuksesta vointiin perustui koskemiseen, näkemiseen ja kuunteluun. Suuri paradigman muutos tapahtui, kun tautien syyksi löydettiin pienet, silmälle näkymättömät tekijät, mikrobit. Mikrobiologian käyttöönotto avasi näkymän pintaa syvemmälle ja tänä päivänä arviolta noin 70 prosenttia diagnoosin teosta pohjaa diagnostiikan, eli käytännössä laboratorio- ja kuvantamistutkimusten, varaan.
Diagnostiikan riittävä ja oikea aikainen käyttö on tänä päivänä perusedellytys luotettavalle diagnoosille.
Streptokokkibakteerin aiheuttamaa nielutulehdusta ei voi erottaa viruksen aiheuttamasta vain kurkkuun katsomalla. Sen sijaan laboratoriokonstein erotamme ne, jotka antibiootista hyötyvät niistä, joille siitä on vain haittaa. Ilman laboratoriotutkimusta ei myöskään voi tietää onko oman sairauden hoito tasapainossa. Lukujen valossa tilanne on työterveysasiakkaiden elintapasairauksien kohdalla aiemmin ollut lähellä alihoitoa, sillä viime vuonna teettämämme selvityksen* mukaan merkittävä osuus työterveysasiakkaista on jättänyt pitkäaikaissairautensa seurantatutkimuksen väliin ja siten poikennut Käypä hoito -suositusten mukaisesta ohjeesta.
Terveystalossa pyrimme varmistamaan suositusten mukaisen hoidon toteutumista tukemalla ammattilaistemme toimintaa hoitopoluilla, joita asiakkaidemme käytössä onkin jo yli 80. Fyysisten sairauksien lisäksi olemme luoneet hoitopolkuja myös psyykkisten sairauksien hoidon tueksi, jotta voimakkaasti yleistyneissä mielen haasteissa jokainen pääsisi vaikuttavimman hoidon pariin mahdollisimman nopeasti.
Monta osaajaa on parempi kuin yksi
Lääketieteessä on myös kauan sitten tunnistettu moniammatillisuuden voima. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa sitä, että potilaan ympärille kootaan kaikki ne osaajat, joilla on annettavaa hyvän lopputuloksen kannalta. Organisaatioiden työterveysyhteistyössä moniammatillinen tiimi varmistaa, että koko työyhteisön toimintaan vaikuttaviin kuormitustekijöihin sekä mahdollisiin työkykyriskeihin voidaan tarttua ennaltaehkäisevin toimin. Moniammatillisuus sisältyy myös yksilöiden hoitosuosituksiin. Esimerkiksi elintavoista johtuvan diabeteksen Käypä hoito -suositus muistuttaa, että terveydenhuollon ammattilaisen tulee ohjata potilas hammaslääkärin säännölliseen hoitoon ja ravitsemusterapia on ratkaisevassa roolissa elintapamuutoksen tukemisessa.
Myös ahdistuneisuushäiriöiden hyvä hoito on usein moniammatillista. Hoitosuositukset korostavat psykososiaalisten hoitojen merkitystä. Omasta datasta näemme, että vaikka yhä useampi hakeutuu palveluidemme pariin, ovat asiakkaat myös entistä vaikeammin oireilevia. Hyvä uutinen on, että hankalasta lähtötilanteesta huolimatta saavutamme myös parempia hoitotuloksia.
* Tutkimus: Julia Tuuri: Alidiagnostiikan laajuus ja sen vähentäminen yleis- ja työterveyslääkärien työn johtamisella digitaalisin keinoin yksityisiä terveyspalveluita tuottavassa yrityksessä, 2024
Antti-Jussi Ämmälä on psykiatrian erikoislääkäri sekä Terveystalon laatuylilääkäri. Hän vastaa koko Terveystalossa lääketieteellisestä laadusta, vaikuttavuudesta ja potilasturvallisuudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa monenlaisia tehtäviä tiedon keräämisestä ja analysoinnista ohjeiden kehittämiseen, poikkeamista oppimiseen ja turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Tieteellinen tutkimus on yksi Ämmälän intohimoista.
Lue lisää blogeja
Työterveyspsykologit ovat vajaakäytössä mielenterveysongelmien tsunamin yltyessä
Psykologisten ongelmien lisääntymisestä ja työssä uupumisesta puhutaan nyt jatkuvasti. Mielenterveyden häiriöt ovat yksi merkittävämmistä työtehon laskun, sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen aiheuttajista. Voi kysyä, miksi tilanne on tämä, kun maassamme kuitenkin on maailman mitassa ainutlaatuinen ja hyväksi todettu työterveyshuoltojärjestelmä, jossa toimii iso joukko työn ja psyykkisen terveyden välisen yhteyden asiantuntijoita - meitä työterveyspsykologeja.
Siellä, missä lääketiedettä rakastetaan, rakastetaan myös ihmiskuntaa
Hippokrateen viisaat sanat auttavat meitä tekemään oikeita valintoja. Missiomme mukainen sitoumus, työmme terveemmän elämän eteen, ulottuu laadukkaiden terveyspalveluiden tarjoamisen lisäksi ihmisoikeuksien edistämiseen koko arvoketjussamme.
Yhdessä kohti terveempää työpaikkaa: Työterveyskumppanuuden voima
Terve työpaikka on yhteisen ponnistelun tulos, ja suomalaiset yrityspäättäjät jakavat tämän näkemyksen. Asiakkuusjohtaja Terhi Nieminen kertoo, miten Terveystalo keskittyy ennakoivaan toimintaan ja moniammatilliseen yhteistyöhön, tukien työpaikkojen ja työntekijöiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Näin luomme arvoa, joka edistää kestävää menestystä ja vastaa tulevaisuuden työelämän haasteisiin.
Kuinka luoda mielekästä työelämää?
Terveystalon alueen johtava psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala muistuttaa, että vaikka moni työelämän mielekkyyden kulmakivistä muuttuu meistä riippumatta, jokaisella itsellään on mahdollisuus vaikuttaa oman työyhteisönsä toimintaan, mieltä tukevaan kulttuuriin ja omaan sekä muiden jaksamiseen.
Terve työelämä on mahdollista – mutta vain, jos nämä kolme asiaa ovat kunnossa
Psykologinen turvallisuus ja säätämisen karsiminen muodostavat terveen työpaikan pohjan, sanoo Terveystalon henkilöstöjohtaja Susan Kallio.
Kohti hyvinvointia, terveyttä ja pidempiä työuria paremman ymmärryksen avulla
Väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee. Teknologia muuttaa työn tekemisen tapoja. Samalla työn vaatimuksetkin muotoutuvat jatkuvasti. Vanhat taidot eivät enää riitä. Uuden oppimisen vaade on alati läsnä ja työelämän metataidot korostuvat. Työelämä ei siis ole helpottumassa. Työurien olisi kuitenkin jatkuttava aiempaa pidempään talouden kestävyysvajeen hallitsemiseksi. Samaan aikaan elintavoista johtuvia terveyshuolia on yhä nuoremmalla väestöllä. Jos emme muuta mitään, kuka tekee työt tulevaisuudessa?