Hoitoprotokollien avulla hyvät valinnat tehdään asiakkaille helpoksi
Lääketieteeseen pohjautuva hoidonohjaus on Terveystalossa kaiken tekemisen perusta. Hoidonohjausta kehitetään yhteisiin hoitoprotokolliin perustuen, ja ensimmäinen epäspesifiin alaselkäkipuun liittyvä hoitoprotokolla otetaan käyttöön lokakuussa. Tarkoituksena on kasvattaa asiakkaan saaman hoidon vaikuttavuutta sekä auttaa ja nopeuttaa toipumista ja paluuta työhön.

Hoitoprotokollat ovat Terveystalon määrittelemiä, Käypä hoito -suosituksiin perustuvia tapoja hoitaa tiettyä sairautta tai vaivaa, minkä vuoksi asiakas on hakeutunut hoitoon. Niiden avulla varmistetaan tietyn vaivan yhdenmukainen hoito koko maan kattavassa Terveystalon verkostossa, mikä takaa tasaisen laadun ja vaikuttavan hoidon toteutumisen.
– Hoitoprotokollat selkeyttävät ja sujuvoittavat ammattilaisen työtä. Kun diagnoosin mukaista hoitopolkua vahvistetaan automatisoitujen herätteiden avulla, vastaanotolla voidaan keskittyä kohtaamiseen ja siihen, mikä tuo lisäarvoa asiakkaalle, Terveystalon laatuylilääkäri Antti-Jussi Ämmälä sanoo.
– Esimerkiksi alaselkäkivun hoitoprotokollaan kuuluu fysioterapia. Kun potilastietojärjestelmään kirjaa alaselkäkivun, saa fysioterapialähetteen tehtyä hyvin helposti, Ämmälä kertoo.
Terveystalon vastuulla on tukea asiakasta erilaisin keinoin, ja digiratkaisuja kehittämällä haetaan tapoja muistuttaa ja olla asiakkaaseen aktiivisesti yhteydessä, jos näyttää siltä, että hoidon seuraavat vaiheet jäävät tekemättä. Tuemme myös itsehoitoa tuomalla sovellukseen tietoa vaivasta ja sen itsehoidosta.
– Asiantuntemukseemme kuuluu, että tiedämme minkä asioiden tulisi tapahtua, jotta vaikuttava hoito toteutuisi ja hoidettava potilas saisi mahdollisimman pian avun vaivaansa. Tehtävänämme on huolehtia, että nämä asiat todella tapahtuvat, jottei pienestä vaivasta kasva pitkäkestoinen sairauspoissaoloja aiheuttava terveysongelma. Kun lähete jatkohoitoon on tehty, asiakas saa viestin, jonka kautta hän pääsee heti varaamaan ajan oikealle vastaanotolle. Jos asiakas ei varaa aikaa, muistutamme asiasta ensin hellästi ja sitten topakammin, Ämmälä kuvaa.
Jatkossa diagnoosiin liittyvää tutkittua tietoa ja tukea omahoitoon jaetaan asiakkaille laajalti myös Terveystalo-sovelluksen kautta. Nyt viimeistään kannattaakin kannustaa omaa henkilöstöä sovelluksen käyttöön.
– Yksi asiantuntijan tehtävistä on jakaa tietoa siitä, mistä asiakkaan vaivassa on kyse. Kaiken tiedon omaksuminen vastaanottotilanteessa ei välttämättä aina onnistu, joten teemme asiakkaille helpoksi palata tiedon äärelle. Jaamme Terveystalo-sovelluksen kautta lisätietoa hoidosta, artikkeleita ja esimerkiksi fysioterapian ohjevideoita, Ämmälä sanoo.
Vuoden 2021 lopulla Terveystalossa otetaan työterveysasiakkaiden käyttöön myös masennuksen ja ahdistuksen ja unihäiriöiden hoitoon laaditut hoitoprotokollat sekä lasiaisen irtauman ja refluksivaivan hoitoprotokollat.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta

Näin voit helpottaa vaihdevuosiin liittyviä uniongelmia ilman lääkkeitä ja hormoneja
Naisista noin 40–60 prosenttia kärsii unettomuusoireista vaihdevuosien aikana. Unihäiriöiden kirjo on laaja: on nukahtamisvaikeutta, yöllistä heräilyä ja liian varhaista heräämistä. Unettomuus voi liittyä vaihdevuosiin myös silloin, kun muita oireita ei ole.

Onko matalilla rauta-arvoilla yhteys levottomiin jalkoihin?
Neurologian erikoislääkäri Juha Lempiäinen vastaa helmikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.

Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.

Terveystalo lisää avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja julkaisee jatkossa tietoa yhtiön omista mielenterveysperusteisista sairauspoissaoloista
Julkaisemalla Terveystalon omat mielenterveyspoissaolotilastot Terveystalo haluaa lisätä avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja kannustaa organisaatioita jakamaan omia onnistumisiaan mielenterveyskriisin selättämiseen.

Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.

Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.