Blogi

Ikääntyneiden terveyspalveluissa hoidon jatkuvuuden parantaminen tuottaa säästöjä ja inhimillisen hyvää hoitoa

Terveydenhuollon taloustilanne on haastava, sillä samoilla tai aiempaa vähemmillä euroilla pitäisi saada aikaan aiempaa enemmän. Minä uskon, että säästöjä voi saada leikkaamisen sijaan palveluita parantamalla. Terveystalon ikääntyneiden vastuulääkärimalli on tästä erinomainen esimerkki.

Terveystalon vastuulääkärimallin piirissä on tällä hetkellä noin 22 000 ikäihmistä ympäri Suomen. Mallin idea on, että hoivakodille nimetään vastuulääkäri, joka vastaa hoivakodin asukkaiden terveyspalveluista. Sama lääkäri hoitaa ja tapaa hoivakodin asukkaita paikan päällä ja etänä, huolehtii heidän lääkehoidostaan ja konsultoi hoivakodin hoitajia asukkaiden terveyskysymyksissä.

Vastuulääkärimalli on lunastanut paikkansa usean vuoden aikana, ja hypoteesimme mallin vaikuttavuudesta on kirkas: hoidon jatkuvuus ja riittävä osaaminen lähellä ikääntynyttä ihmistä parantavat hoidon laatua ja vähentävät kustannuksia. Todentaaksemme hypoteesimme toteutimme konsulttiyhtiö Nordic Health Groupilla vaikuttavuusselvityksen Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun soten alueella.

Millaisia tuloksia saimme?

Siun soten dataan perustuva selvitys osoittaa, että terveydenhuollon palveluita käytettiin kaiken kaikkiaan selvästi vähemmän niissä hoivayksiköissä, joissa vastuulääkärimalli on käytössä. 

Ero näkyi erityisesti hintavan erikoissairaanhoidon käytössä: poliklinikkakäyntien määrä väheni 38 prosenttia ja hoitopäivien 75 prosenttia. Hoitopäivät tarkoittavat päiviä, jolloin on tarvittu osastohoitoa. Ne vähenivät selvästi sekä kiireettömästi että kiireellisesti alkaneiden hoitojaksojen osalta.

Tämä on mahdollista, kun ikääntyneen oma vastuulääkäri tuntee potilaansa, hoitosuunnitelma on huolellisesti laadittu ja hoivakodin hoitajilla on riittävä lääketieteellinen tuki.

Hoidon jatkuvuutta on vaalittava, ja näin siinä onnistutaan

Hoidon jatkuvuus ei kuitenkaan synny itsestään, vaan sitä pitää aktiivisesti vaalia. Jatkuvuus vaatii tuekseen järkeviä ja hyvin suunniteltuja prosesseja, niiden hyvää johtamista ja ennen kaikkea työssään viihtyviä ammattilaisia.

Vastuulääkärimallissa työskentelevien lääkäriemme pysyvyys on huipputasoa (lääkäripysyvyys 93 % vuonna 2023), ja useimmat sitoutuvat yksiköihinsä pitkiksi ajoiksi. Merkityksellisyyden tunteen ja sitoutumisen kannalta tärkeää on, että lääkärillä on työssään riittävä ammatillinen autonomia ja hyvä hallinnan tunne, ja lisäksi oman työn tuloksia pystyy mittaamaan. Nämä samat asiat ovat tärkeitä vastuulääkäriyksiköissä työskenteleville hoitajille.

Vain tyytyväinen ammattilainen voi hoitaa potilaitaan hyvin ja laadukkaasti. Suorien kustannushyötyjen lisäksi mallista hyötyykin eniten juuri hoivayksikön asukas. Erityisesti ikääntyneiden päivystyskäynnit olisi saatava minimiin, sillä tarpeettomat siirtymät ja sairaalaolosuhteet rasittavat turhaan ikääntynyttä hoivakodin asukasta. Vaikuttavuusselvityksen tulokset osoittavat myös näiden käyntien vähentyneen noin kolmasosalla.

Sairaalalla on paikkansa, mutta suuri osa asioista on tärkeää pystyä hoitamaan potilaslähtöisesti lähellä ihmistä.

Kehitystyössä katse on pidettävä tuloksissa

Sosiaali- ja terveydenhuollossa kaivataan rohkeita uusia avauksia – mutta yhtä tärkeää on päivittää vanhoja malleja. Kehittämistyötä ei kuitenkaan pidä tehdä sokkona, vaan katse on pidettävä mallin vaikuttavuudessa eli sen mitatuissa tuloksissa.

Vaikuttavuusselvityksen tulokset puhuvat vahvasti vastuulääkärimallin puolesta. Selvitys rajautuu lyhyelle ajanjaksolle, mutta jo tämän perusteella näemme selkeitä perusteita kustannushyödyistä hyvinvointialueelle.

Kun vastuulääkärimalli on otettu käyttöön, kustannukset alkavat kääntyä laskusuuntaan. Jo lyhyessä seurannassa voimme nähdä kustannusten laskevan merkittävästi. Hoidon jatkuvuus paranee palvelua parantamalla, mikä takaa myöhemmät positiiviset kustannusvaikutukset ja hyvän, inhimillisen hoidon iäkkäille.

Jussi Sihvonen

Terveystalon Henkilöstöpalveluiden ylilääkäri Jussi Sihvonen

Jussi Sihvonen pääsee työssään luomaan uusia ratkaisuja julkisen terveydenhuollon haasteisiin. Lempinimen Mr. Laatu saanut Jussi innostuu erityisesti terveydenhuollon laadun kehittämisestä ja työstä parhaan mahdollisen työntekijäkokemuksen eteen.

Lue lisää aiheesta

Blogi

Kuinka luoda mielekästä työelämää?

Blogi

Terve työelämä on mahdollista – mutta vain, jos nämä kolme asiaa ovat kunnossa

Psykologinen turvallisuus ja säätämisen karsiminen muodostavat terveen työpaikan pohjan, sanoo Terveystalon henkilöstöjohtaja Susan Kallio.

Ilse Rauhaniemi Blogi

Kohti hyvinvointia, terveyttä ja pidempiä työuria paremman ymmärryksen avulla

Väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee. Teknologia muuttaa työn tekemisen tapoja. Samalla työn vaatimuksetkin muotoutuvat jatkuvasti. Vanhat taidot eivät enää riitä. Uuden oppimisen vaade on alati läsnä ja työelämän metataidot korostuvat. Työelämä ei siis ole helpottumassa. Työurien olisi kuitenkin jatkuttava aiempaa pidempään talouden kestävyysvajeen hallitsemiseksi. Samaan aikaan elintavoista johtuvia terveyshuolia on yhä nuoremmalla väestöllä. Jos emme muuta mitään, kuka tekee työt tulevaisuudessa?

Blogi

Uusi uljas maailma vaatii uudenlaista huolellisuutta: etävastaanottojen laatuun ja turvallisuuteen julkaistiin kansainvälinen arviointimalli

Terveystalo testasi ensimmäisenä Suomessa WHO:n keväällä julkaisemaa työkalua, jonka avulla terveydenhuollon palveluntarjoajat voivat arvioida etävastaanottojensa laatua, turvallisuutta ja vaikuttavuutta.

Terveystalon Digitaalisten palveluiden johtaja Ilari Richardt Blogi

Tässä ovat terveydenhuollon digitrendit 2024

Tekoäly, terveysassistentit, ennaltaehkäisevä hoito ja personoitu lääketiede – terveydenhuollon vuoden 2024 digitrendit keskittyvät siihen, miten voimme uudistaa terveydenhuoltoa ja ratkoa sen syvimpiä ongelmia.

Terveystalon Digiylilääkäri Tuomo Oikarainen Terveystalon vastaanottohuoneessa Blogi

Tekoäly tulee – olemme valmiina

Väitän, että tekoäly tekee lähitulevaisuudessa osan lääkärin töistä. Mutta en vielä tiedä, mitä nämä työt tarkalleen ovat.