Hiipiikö hämärä turhan varhain? Tunnista kaihin ensioireet
Kaihi on erittäin yleinen ikääntymiseen liittyvä silmäsairaus – jopa joka kolmannella yli 65-vuotiaalla todetaan näkökykyä hankaloittava kaihi. Mutta miten alkava kaihi oireilee ja milloin viimeistään olisi hyvä tarkistaa silmien kunto? Silmätautien vastaava erikoislääkäri Timo Hellstedt vastaa.
Harmaakaihi on silmäsairaus, jossa silmän mykiö eli linssi samentuu, aiheuttaen vähitellen näön heikkenemistä. Ikääntyminen on merkittävin yksittäinen syy kaihin syntyyn. Iän myötä silmän linssin aineenvaihdunta hidastuu ja linssi voi paksuuntua – samoin linssiä ympäröivät kudokset menettävät joustavuuttaan.
Linssin rakenne muuttuu niin, että aiemmin kirkkaat osat samentuvat ja mykiöön voi myös kerääntyä kalsiumia, joka sitoo nestettä ja turvottaa linssiä. Kaihiin ei ole olemassa lääkitystä tai muuta oireiden etenemistä hidastavaa hoitoa, mutta se on hoidettavissa leikkauksella.
”Kaihin ainoa hoito on leikkaushoito, ennaltaehkäisevää tai muuta hoitokeinoa ei ole. Riskitekijöitä välttämällä voidaan kuitenkin hidastaa kaihin kehitystä. Tietyt lääkkeet, kuten kortisoni, voivat kiihdyttää kaihin kehittymisnopeutta. Myös vammat tai muut silmään tehdyt toimenpiteet voivat synnyttää kaihin. Tupakointi ja reilu alkoholinkäyttö voivat lisätä kaihin riskiä, kuten myös diabetes”, kertoo silmätautien vastaava erikoislääkäri Timo Hellstedt.
Kaihin ensioireet – pidä näitä silmällä
Kaihin ensioireet voivat olla lieviä ja huomaamattomia, mutta ajan myötä ne alkavat vaikuttaa arkisiin puuhiin ja elämänlaatuun entistä enemmän.
”Kaihin ensioireita ovat häikäisy ja näön asteittainen heikkeneminen. Myös hämäränäkö ja värien aistimus voivat heikentyä. Kontrastinäköön voi myös tulla muutoksia, eli näkökyky erilaisissa valaistusolosuhteissa heikkenee. Esimerkiksi hämärässä ja usvassa tien vieressä oleva hirvi voi erottua taustastaan entistä huonommin”, Hellstedt kuvailee.
Yllättävää kyllä, alkava kaihi saattaa tilapäisesti myös parantaa näköä.
”Silmän taittovoima voi muuttua likinäköiseen eli miinussuuntaan. Tämä voi johtaa siihen, että lukunäkö voikin yllättäen parantua henkilöllä, joka on aikaisemmin tarvinnut lukulaseja. Vähitellen kaihin edetessä kuitenkin sekä kauko- että likinäkö heikkenevät.”
Kaihin tyypillisiä varhaisia merkkejä
- Näön sumeneminen: Näkö alkaa tuntua epätarkalta tai utuiselta, kuin katselisi himmeän lasin läpi.
- Valonarkuus: Kirkkaat valot, kuten auton ajovalot pimeällä, voivat häikäistä normaalia enemmän.
- Heikentynyt hämäränäkö: Näkeminen hämärässä ja pimeässä voi tuntua työläältä.
- Värien haalistuminen: Värit eivät näytä yhtä kirkkailta kuin ennen, vaan vaikuttavat kellertäviltä tai haaleilta.
- Silmälasien vaihtotarve tihenee: Näkö muuttuu epävakaaksi, ja uusista silmälaseista ei tunnu olevan pysyvää hyötyä.
Milloin on syytä hakeutua silmälääkäriin?
Vaikka kaihi tavallisesti etenee hitaasti, on silmien terveys hyvä tarkistaa säännöllisesti. Jos huomaat näkökyvyssäsi muutoksia tai heikentynyt näkö alkaa vaikuttaa elämästä nauttimiseen ja arkipäiväisiin askareisiin, kuten autolla ajamiseen tai lukemiseen, on syytä hakea apua silmien terveyden asiantuntijoilta.
”Vaatimukset näkökyvylle kasvavat jatkuvasti – erityisesti erilaiset älylaitteet ja informaation lisääntyminen edellyttävät hyvää näköä. Kaihin edetessä näkö sumenee ja vaikeuksia voi olla esimerkiksi lukemisessa ja television katselussa. Hämärässä autoa ajaessa vastaantulevan auton valot sirpaloituvat ja tuntuvat häiritsevältä. Vanhemmilla ikäluokilla näön heikkeneminen voi hankaloittaa muutenkin vaikeaa liikkumista, kun taas työikäisellä näön heikkeneminen voi vaikuttaa työn suorittamiseen”, Hellstedt kertoo.
Jos epäilet kaihin oireita, alkuun pääset helposti varaamalla ajan silmälääkärin vastaanotolle, jossa tehdään silmätutkimus ja arvioidaan kaihileikkauksen tarve. Myös yleislääkäri voi tunnistaa kaihin oireet ja tehdä lähetteen silmälääkärille tarkempia tutkimuksia varten.
”Silmälääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua heti, kun kaihioireet häiritsevät. Näön alenemaan pitää löytyä syy eli pelkkä kaihiepäily ei riitä – myös muut syyt täytyy sulkea pois, kuten esimerkiksi silmänpohjan ikärappeuma ja glaukooma. Viimeistään silloin, kun uusilla silmälaseilla ei saada normaalia näköä, on silmälääkärin tarkastus ajankohtainen. Yli 40-vuotiaiden kannattaa käydä silmälääkärissä, kun ikänäkö hiipii ja yli 60-vuotiaiden kannattaa käydä silmälääkärissä ainakin 3 vuoden välein”, Hellstedt muistuttaa.
Silmäkirurgian erityispätevyys, silmätautien erikoislääkäri
Lue lisää aiheesta
Selkä juilii ja jalat puutuvat – onko kyseessä hermoperäinen vaiva vai vaaraton jumi?
Selän ajoittaiset kiputilat ja jumitukset ovat tuttuja useimmille, mutta toisinaan särky saattaa vaatia asiantuntijan arviota. Neurokirurgi Esa-Pekka Pälvimäki kertoo, kuinka erottaa hermoperäinen selkäkipu vaarattomasta vaivasta.
Totta vai tarua: yölliset heräilyt lisääntyvät ikääntyessä
Totta. Geriatrian ja unilääketieteen erikoislääkärin mukaan unen rakenne ja rytmi muuttuvat väistämättä ikääntyessä, mutta unettomuus ei kuulu normaaliin ikääntymiseen.
Tarvitseeko yli 70-vuotias seitsemän tuntia unta?
Työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri, unilääkäri Sanna-Tuulia Mattila vastaa maaliskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.
Ennaltaehkäisy on tehokkainta terveydenhuoltoa – vain rokottautumalla voit suojautua vyöruusulta
Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttaman ihon rakkulainen tulehdus, joita Suomessa diagnosoidaan vuosittain yli 24 000 tapausta. Tauti on yleinen ja kivulias, mutta huonosti tunnettu. Suurin osa aikuisista ei tiedosta olevansa riskissä, vaikka jopa joka kolmas sairastuu vyöruusuun elämänsä aikana. Hyvillä elintavoilla ei voi vaikuttaa vyöruusuviruksen aktivoitumiseen, ainoa tapa ennaltaehkäistä vyöruusua on rokottautumalla sitä vastaan.
Totta vai tarua miesten testosteronista? Näin vastaa urologi
Onko miehillä vaihdevuodet? Ainakin nämä faktat kannattaa laittaa korvan taakse hormonitoiminnasta.
Elämää polvien ehdoilla: ”Tekonivelleikkaus muutti arkeni”
Polvien tekonivelleikkaus sai Petri Raudan tajuamaan, että hänen kipunsa olivat sanelleet koko perheen elämää kauppareissuista kaupunkilomiin jo vuosien ajan. ”Nyt hymyilyttää, kun saa painella koiran kanssa pitkin metsiä”, Rauta sanoo. ”Mietin päivittäin, että menisin koska tahansa uudestaan tekonivelleikkaukseen.”