Artikkeli Suun terveys

Hampaat suoraksi aikuisena?

Vinot tai puuttuvat hampaat voivat tuntua kiusallisilta ja jopa rajoittavilta sosiaalisessa kanssakäymisessä. Koskaan ei kuitenkaan ole liian myöhäistä saada kaunista hymyä.

Vinot tai puuttuvat hampaat voivat tuntua kiusallisilta ja jopa rajoittavilta sosiaalisessa kanssakäymisessä. Koskaan ei kuitenkaan ole liian myöhäistä saada kaunista hymyä.

Aika usein kuvitellaan, ettei aikuisen hampaita enää voi oikoa tai että se kestää vuosikausia. Moni saattaa epäröidä myös niin sanottujen telaketjurautojen ulkonäköön liittyvien mielikuvien takia.

– Hampaiden oikominen aikuisena on yleensä jopa nopeampaa kuin lapsilla, joiden hoidossa joudutaan huomioimaan kasvutekijät. Aikuisista 90 prosentilla oikomishoito kestää vuodesta kolmeen vuoteen. Ainoa rajoite hoidon aloittamiselle on, että hampaiden ja ienten on oltava hyvässä kunnossa, eli suussa ei saa olla tulehduksia tai hampaissa reikiä, kertoo oikomishoidon erikoishammaslääkäri Virpi Myller Terveystalosta.

Nätit kuoret, oikomishoito vai molemmat?

Kauniin hymyn aikaansaaminen on usein monen ammattilaisen yhteispeliä, painottavat Myller ja erikoishammaslääkäri Timo Suojärvi, jotka tekevät keskenään paljon yhteistyötä. Huolellinen vaihtoehtojen kartoittaminen heti hoidon alussa on tärkeää.

– Usein hammaslääkärin arvioon tullaan esteettisistä syistä, esimerkiksi hampaan asentovirheen, kuluman, värjäytymän tai puuttuvan hampaan takia. Niitä saatetaan haluta korjata laminaattikuorilla tai kruunuilla, mutta usein ensin kannattaakin oikoa hammasrivi suoraksi. Joskus jo oikomishoito muuttaa tilannetta niin paljon parempaan suuntaan, ettei kruunuja tai laminaatteja tarvitakaan, Suojärvi kertoo.

– Toisinaan taas käy niin, että oikomishoidon jälkeen vaikkapa hyvin kulunut hammas näyttää suorassa rivissä epäesteettiseltä. Silloin saatan ohjata potilaan Timon vastaanotolle keskustelemaan esimerkiksi mahdollisesta laminaattikuorien tarpeesta, Myller huomauttaa.

Vaikka hoitoon alun perin hakeutuisikin ulkonäön takia, taustalta voi paljastua purentavirhe. Ne voivat aiheuttaa leukanivelten kipeytymistä ja hampaiden kulumista. Lisäksi vinossa olevia hampaita on vaikeampi puhdistaa, mikä altistaa reikiintymiselle ja iensairauksille.

Hammasraudat voivat olla myös huomaamattomat

Viimeistellyn ja pysyvän hoitotuloksen saavuttaminen vaatii aikuisilla kiinteitä oikomiskojeita eli hammasrautoja. Lapsilla voidaan käyttää enemmän kasvua ohjaavia ja esimerkiksi vain yöllä pidettäviä rautoja. Hammasraudatkin ovat kuitenkin kehittyneet ulkonäkönsä puolesta.

– Ylähampaisiin laitetaan nykyään usein keraamiset raudat, joiden kiinnikkeet voivat olla valkoiset tai kirkkaat. Täysin huomaamattomat ne eivät ole, sillä niissä käytettävä lanka on edelleen metallia, Myller sanoo.

Ammattikielellä hampaan etupuolelle kiinnitettävistä raudoista puhutaan labiaalitekniikkana. Toisessa, niin sanotussa linguaalitekniikassa, raudat kiinnitetään hampaiden taakse, jolloin ne ovat kirjaimellisesti näkymättömät.

– Varsinkin oikomishoidon loppuvaiheessa asiakkaat haluavat usein päästä mahdollisimman nopeasti raudoista eroon. Linguaalitekniikassa tätä kiirettä ei ole, koska raudat eivät näy ulospäin, Myller huomauttaa.

Linguaalitekniikka on nykyisessä muodossaan ollut käytössä yli 10 vuotta, mutta toistaiseksi sitä ei Myllerin lisäksi hyödynnä kuin muutama suomalainen hammaslääkäri. Raudat valmistetaan mittatilaustyönä, joten niiden valmistuskustannukset ovat hieman kalliimmat: halvimmillaan 500 euroa ja kalliimmillaan 3 000 euroa. Tavallisten keraamisten rautojen materiaalikustannus on noin 100–500 euroa. Toisaalta linguaalitekniikalla jotkut purentavirheet pystytään hoitamaan tehokkaammin, koska ne liikuttavat hampaita hieman eri tavalla.

– Valinta on aina asiakkaan: osalla hinta on ratkaiseva tekijä, toiset taas haluavat nimenomaan täysin huomaamattomat raudat. Hampaat saadaan suoraan riviin molemmilla vaihtoehdoilla, Myller vakuuttaa.

Lue lisää oikomishoidosta

Varaa aika hammastarkastukseen

Koska älykellosi ei kerro hampaiden kuntoa

Vaikka muuten pitäisimme huolta kunnostamme, suunterveys usein unohtuu. Nyt on aika tehdä tähän muutos, sillä hampaiden kunto vaikuttaa koko kehon hyvinvointiin.

Lue lisää

Lue lisää aiheesta

Artikkeli

Ylihammaslääkäri: Urheilu- ja hyvinvointijuomat ovat yhtä haitallisia suunterveydelle kuin limsat

Vähäkaloriset energiajuomat ja terveelliseksi mielletyt kombuchat ovat monien huulilla. Moni pitää tällaisia hyvinvointijuomia terveellisinä, mutta Terveystalon ylihammaslääkäri Ritva Lindbladin mukaan asia ei ole niin yksioikoinen.

Artikkeli

Neljä vaivaa, joissa ei tule ajatelleeksi suunterveyttä – vaikka kannattaisi

Moni varaa ajan hammaslääkäriin vasta, kun hampaissa tai suun alueella ilmenee ongelmia. Säännöllisistä tarkastuksista olisi kuitenkin hyötyä paitsi suunterveydelle myös ihmisen kokonaisterveydelle: suunterveydellä on tutkitusti yhteys muun muassa diabetekseen, refluksiin ja toistuviin poskiontelotulehduksiin, minkä lisäksi hammaslääkärillä voi olla rooli uniapnean hoidossa. Terveystalon suunterveyden ylihammaslääkäri Ritva Lindblad kertoo, milloin suunterveyteen kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota.

Artikkeli

Kun Marin takahammas lohkesi toistuvasti, ratkaisu löytyi aikuisiän oikomishoidosta: “Vau, tältäkö purennan pitää tuntua?”

Tarve tai halu aloittaa oikomishoito aikuisiällä voi syntyä monesta eri syystä: toisinaan taustalla ovat ulkonäköön liittyvät syyt ja toisinaan terveydelliset tai fysiologiset syyt. Mari Varjonen päätyi oikomishoitoon vaikean purentavirheen takia, joka alkoi oireilla vasta aikuisena. Mari ja häntä hoitava erikoishammaslääkäri Virpi Myller kertovat, mitä aikuisiän oikomishoidosta olisi hyvä tietää ja mitä oikomismatkan varrella on odotettavissa.

Artikkeli

Miten vähennän hampaiden narskuttelua?

Hampaiden narskuttelu eli bruksismi on yöllä tapahtuvaa tahatonta hampaiden yhteen puremista tai hankaamista. Narskuttelu aiheuttaa muun muassa hampaiden kulumista ja kipua leukanivelissä sekä puremalihaksissa. Terveystalon erikoishammaslääkäri Timo Suojärvi kertoo, kuinka narskuttelun oireita voidaan hoitaa ja miten siitä syntyviä vaurioita voidaan vähentää.

Hammaslääkäripelon voittaminen, kuva hammaslääkärin vastaanotolta

Artikkeli

Joka toinen aikuinen pelkää hammaslääkäriä: psykologi kertoo vinkkinsä pelon voittamiseen

Jos pelkäät hammaslääkärillä käyntiä, toimit todennäköisesti näin: vältät kohtaamasta pelkoasi, jätät mainitsematta siitä hammaslääkärille tai lykkäät koko hommaa viimeiseen asti. Terveystalon psykologi ja suunterveyden ylilääkäri neuvovat, miten pelkoaan voi lievittää.

Lasten erikoishammaslääkäri Ulla Saarnisto Terveystalosta.

Artikkeli

Lasten erikoishammaslääkärin kaksi muistisääntöä vanhemmille: nosta huulta ja muista kuutoset

Suomessa on vain noin 20 lapsiin erikoistunutta hammaslääkäriä. Terveystalossa työskentelevä Ulla Saarnisto on heistä yksi. Hän neuvoo lasten vanhemmille hampaiden hoitoon kaksi uutta muistisääntöä.

Näytä kaikki aihealueen artikkelit