Etätyön menestyksekäs johtaminen edellyttää luottamusta

Etätyöt ovat viimeisen vuoden aikana tulleet tutuiksi yhä useammalle ja niiden odotetaan olevan pysyvä osa työtä myös poikkeustilanteen jälkeen. Esimiestyölle etätyön johtaminen poikkeustilanteessa asettaa haasteita: miten huolehtia etänä henkilöstön hyvinvoinnista ja työkyvystä ja minkälaisia rakenteita tehokas etätyö tai hybridityö vaatii?

Etätyön menestyksekäs johtaminen edellyttää luottamusta.

Poikkeustilanteessa johtamiselta vaaditaan paljon tehokasta kommunikointia, poikkeustilanteen jäsentämistä, päätösten tekemistä, riskinottokykyä sekä organisaation ketteryyden ja resilienssin vahvistamista. Terveystalon johtava organisaatiopsykologi Outi Ikonen kertoo, että kyseisten operatiivisten toimien ohella yksi keskeinen ja tärkeä osa-alue, johon pitkittyneen poikkeustilanteen ja etätyön johtamisessa on kiinnitettävä huomiota, on luottamuksen ylläpitäminen ja vahvistaminen työyhteisössä. 

– Tiedämme, että luottamuksen ja organisaation tulosten välillä on selvä yhteys, sillä luottamus on yhdistetty tutkimuksissa yksilötasolla muun muassa työntekijöiden tyytyväisyyteen, parempaan työsuoritukseen ja ponnisteluun työssä. Muutostilanteissa luottamus kuitenkin tuppaa rapautumaan, joten lähiesimiesten tulisikin nyt rakentaa luottamusta vahvistavia käytäntöjä, jotta organisaatiosta tulisi inhimillisesti tehokas.

Kuinka esimiehet voivat vahvistaa luottamusta?

Etätyön johtamisessa esimiehen tulee onnistua luomaan työskentelylle toimivat rakenteet. Hyödyllistä on esimerkiksi pitää tiimikokouksia työn kehittämisen teemoilla, joissa kirkastetaan yhteiset tavoitteet ja sovitaan kuinka niitä seurataan. 

– Esimiesten on varmistettava, että jokainen tiimissä tietää mitä kunkin tulee tehdä. Työelämän ongelmat ovat usein monimutkaisia ja asiantuntijatyössä moni ratkoo epämääräisesti määriteltyjä ongelmia. Johtamisen ja esimiestyön pyrkimys on jatkuvasti luoda selkeyttä ja tarjota suuntaa, joka vahvistaa tiimiläisten psykologista turvallisuutta ja sitä kautta luottamusta, Ikonen kertoo.

Työyhteisön psykologiseen turvallisuuteen liittyy vahvasti myös suhtautuminen virheisiin ja epäonnistumisiin yhteisenä oppimisena. Ikosen mukaan esimiehen esimerkki siitä, kuinka epäonnistumisista puhutaan, on keskeistä. 

– Lähtökohtaisesti kukaan meistä ei halua epäonnistua työtehtävissään. Väistämättä kuitenkin kun luodaan uutta, testataan ja kokeillaan, tulee virheitä, jotka tulee nähdä porttina oppimiseen. Jos työyhteisössä koetaan, että virheistä syytetään, se jähmettää organisaation kehittymistä, innovointia ja myös keskinäistä luottamusta: jokainen suojaa selustaansa. Sitä vastoin, kun virheistä puhutaan yhdessä ja tuodaan esille erilaisia näkökulmia ja tulevaisuuden ratkaisuja, keskinäinen luottamus vahvistuu.

Erityisesti pitkittyneessä poikkeustilanteessa ihmiset ovat väsyneitä ja haavoittuvia. Myös vuorovaikutukselle ja erilaiselle kommunikoinnille on tarpeen luoda tehokkaita rakenteita. Toisiin tilanteisiin sopivat tiimipalaverit, mutta esimiesten tulisi organisoida myös säännölliset kahdenkeskiset tapaamiset, sillä kuulumisten kysyminen, esimiehen oma aktiivisuus yhteydenottamisessa ja ratkaisujen etsiminen työssä jaksamisen kysymyksiin, vahvistavat keskinäistä luottamusta. Etätyössä myös palautetta, erityisesti myönteistä, on tarpeen antaa runsaasti. Kun lähitapaamisia kasvotusten on vähemmän, spontaanit palautteet hyvästä työsuorituksesta jäävät vähemmälle. 

– Etätyön ja poikkeustilanteen johtamisessa aktiivinen, vastavuoroinen kommunikointi on ensiarvoisen tärkeää. Esimiehenä onkin tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että muistaa kiittää ja osoittaa arvostusta. Kommunikoinnissa kuuntelemisen merkitys myös korostuu: asettuminen keskustelutilanteeseen kiireettömästi, avoimien kysymysten esittäminen ja toisen ajatusten validointi, vahvistaa keskinäistä luottamusta, Ikonen summaa.

Jos esimies kokee, että luottamussuhde työyhteisössä on vaurioitunut, tulisi aihe ottaa puheeksi asianosaisten kanssa. Työyhteisön luottamusta vahvistaa, kun vaikeistakin asioista voidaan puhua. 

– Esimiehellä on luottamuksen rakentamisessa ja palauttamisessa suurempi vastuu kuin työntekijällä. Samaan aikaan on tärkeää muistaa, että luottamus on vastavuoroista. Esimies ei yksin vahvistaa luottamusta, Ikonen sanoo.

Etäesimiestyöhön poikkeustilanteessa liittyy siis haasteita ja ratkaistavia kysymyksiä. Työskentely helpottuu, kun käytössä on tarvittavat tiedot ja välineet. 

Jos olet kiinnostunut palveluistamme organisaatioille, kuten poikkeustilanteessa esimiestyötä tukeviin valmennuskokonaisuuksiin, ota meihin yhteyttä! 

Ota yhteyttä - kerromme lisää

Lue myös:

Uusimmat artikkelit

”Sen saagan haluaisin lopettaa” – moni vaihdevuosi-ikäinen kärsii unioireista turhaan Artikkeli

”Sen saagan haluaisin lopettaa” – moni vaihdevuosi-ikäinen kärsii unioireista turhaan

Moni nainen yllättyy ja järkyttyy, kun univaikeudet ovatkin ensimmäinen merkki vaihdevuosista. Aivan suotta, sanoo unilääkäri Eeva Löfgren. Oireisiin on tehokas hoito, eikä se ole unilääke.

Kuinka paljon hoitamaton uniapnea vaikuttaa sydän- ja verisuoniterveyteen? Artikkeli

Kuinka paljon hoitamaton uniapnea vaikuttaa sydän- ja verisuoniterveyteen?

Neurologiaan erikoistuva yleislääkäri Eemil Partinen vastaa lokakuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.

Totta vai tarua: Unella voi parantaa omaa resilienssiä Artikkeli

Totta vai tarua: Unella voi parantaa omaa resilienssiä

Totta. Hyvä uni vahvistaa psyykkistä palautumiskykyä ja univaje puolestaan heikentää sitä.

Piirroskuva naisista vaihdevuosioireiden kanssa ja ilman Artikkeli

Se tuntematon diagnoosi: Moni nainen jää turhaan ilman hoitoa

Naisten vaikeitakaan oireita ei välttämättä osata yhdistää vaihdevuosiin. Nyt aiheeseen on havahduttu. Miksi edes lääkärit eivät aina tunnista vaihdevuosia, vaikka asia koskee puolta väestöstä?

Piirros vaihdevuosi-ikäisistä naisista Artikkeli

Vaihdevuodet ovat tyyris tabu työpaikoilla

Ovatko vaihdevuodet uusi lasikatto? Jos työuria halutaan pidentää ja saada kaikki voimavarat käyttöön, on vaihdevuosioireiden vaikutus työkykyyn ja -hyvinvointiin otettava tosissaan. Silmien sulkeminen on syrjivää, ja sillä on myös hintansa.

Ville Iho Artikkeli

3 megatrendiä haastaa työhyvinvoinnin johtamista ja tuottavuutta: ”Paranoidi pelko on johtajalla aina läsnä”

Työelämämurroksen megatrendit ja niiden osaltaan aiheuttama tuottavuuden polkeminen näkyvät suomalaisilla työpaikoilla konkreettisina ilmiöinä. Turbulenssin keskellä ihmeissään ovat niin johto kuin työntekijätkin. Hyvällä strategisella johtamisella ja kumppanuudella voidaan kuitenkin saada aikaan inhimillistä tehokkuutta.