Enemmän terveyttä ja tyytyväisyyttä: hoidon jatkuvuus on Terveystalossa erinomaisella tasolla
Terveystalo raportoi tiettävästi ensimmäisenä terveydenhuollon toimijana hoidon jatkuvuuden toteutumista. Hoidon jatkuvuus parantaa hoidon tuloksia ja lisää sekä asiakkaan että ammattilaisen tyytyväisyyttä.
Hoidon jatkuvuutta mittaava COCI-indeksi (COCI = Continuity of Care Index) kuvaa potilaan käyntien hajautumista eri ammattihenkilöille mitattavalla ajanjaksolla asteikolla 0–1. Jos potilas tapaa lähes joka kerta eri lääkärin, on indeksi lähellä nollaa. Jos taas potilas tapaa aina saman asiantuntijan, on arvo vastaavasti 1.
Terveystalossa COCI-indeksi on nyt julkaistu lääkärien kivijalkavastaanotoilta ja ajanvarauksellisilta etävastaanotoilta ja se koostuu suurimmista erikoisaloista, kuten geriatriasta, psykiatriasta, sisätaudeista ja neurologiasta. Indeksi esitetään erikoisaloittain, sillä toisin kuin terveyskeskuksessa, potilaat hakeutuvat suoraan tietyn erikoisalan lääkärille.
Suurimmat erikoisalat yhteen laskettuna Terveystalon COCI-indeksi on 0,8. Suomalaisessa perusterveydenhuollossa COCI-indeksi on tyypillisesti 0,28–0,3 välillä ja maailmalla parhaat yksiköt pääsevät 0,7–0,8:aan.
– Hoidon jatkuvuus on tärkeää erityisesti ikääntyneiden hoidossa sekä pitkäaikaissairauksien, kuten diabeteksen tai masennuksen, hoidossa. Esimerkiksi geriatriassa indeksi on meillä hyvin lähellä yhtä. Myös esimerkiksi keuhkotaudeissa, reumatologiassa, gastroenterologiassa, kirurgiassa ja psykiatriassa luvut ovat todella hyviä, Terveystalon laatuylilääkäri Antti-Jussi Ämmälä sanoo.
– Yleis- ja työterveyslääkärien COCI-indeksi on pienempi, sillä heidän vastaanotoilleen hakeudutaan myös akuuteissa tilanteissa, joissa ammattilaisen valintaan vaikuttaa erityisesti nopeasti vapaana oleva vastaanottoaika. Ennaltaehkäisevässä työterveyshuollossa hoidon jatkuvuus kyllä toteutuu hyvin, Ämmälä jatkaa.
COCI-indeksiin kerätään dataa kahden vuoden ajalta: tältä ajalta katsotaan, kuinka monta kertaa potilas on käynyt lääkärillä ja kuinka monta kertaa näistä samalla vastaanottajalla.
– Jotta mittari on luotettava, asiakkaalla on oltava käyntejä kahden vuoden aikana vähintään kolme ja hänelle tarjolla useampi vastaanottaja, jotta asiakkaalla on mahdollisuus heistä valita. Metsästämme nimenomaan pitempiaikaisia hoitosuhteita, joita löytyy esimerkiksi diabeteksen ja reumasairauksien hoidossa. Jos käy muutaman kerran vuodessa hoidattamassa flunssaa, on aika sama kenen lääkärin luona käy, Ämmälä toteaa.
Hoidon jatkuvuudesta hyötyvät niin asiakas kuin ammattilainen
– Hoidon jatkuvuuden on osoitettu olevan yhteydessä parempiin hoitotuloksiin, vähempään päivystyspalveluiden käyttöön sekä vähempään sairastavuuteen ja kuolleisuuteen eli moneen hoidon laadun kovaan mittariin, Ämmälä sanoo.
Useiden tutkimusten mukaan sekä potilaat että ammattilaiset arvostavat pitkäaikaisia hoitosuhteita.
– Kun potilas pääsee tutulle ammattilaiselle, ei tarvitse kerrata joka käynnin alussa koko hoitohistoriaansa ja elämänkaartaan, vaan vastaanottoaika voidaan käyttää kulloisenkin asian hoitamiseen. Tuttu ammattilainen herättää usein luottavaisen ja turvallisen tunteen ja parantaa hoitoon sitoutumista.
– Ammattilainen puolestaan näkee hoidon vaikuttavuuden. Pitkissä hoitosuhteissa on ihan eri tavalla mahdollisuus vaikuttaa asioihin – terveyttä ei muuteta yhdellä tapaamisella. Ne kerrat, kun potilas kertoo, että hän on ollut esimerkiksi kaksi kuukautta tupakoimatta, ovat palkitsevia myös ammattilaiselle, Ämmälä päättää.
Terveystalo julkaisee COCI-indeksin osana laajempaa laatumittaristoa. Tutustu dataan Terveystalon Laatumittaristo-sivulla.
Lue lisää aiheesta
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
”Vaihdevuosioireisiin saa hakea apua” – myös työterveyden lääkärit voivat hoitaa vaihdevuosioireita
Iso osa työterveydessä hoidettavista vaivoista voi liittyä vaihdevuosiin. Siksi on tärkeää, että Niina Marjalan kaltaiset ammattilaiset osaavat tunnistaa oireet ja hoitaa niitä.
8+1 keinoa kohentaa vireystilaa
Väsyttääkö sinua päiväsaikaan tai ovatko kierrokset korkealla vielä illallakin? Kokeile näitä vinkkejä paremman vireystilan saavuttamiseksi, neuvoo lääkäri Sanna-Tuulia Mattilan Tampereen Fokus Unesta.