Työperäisen maahanmuuton onnistuminen vaatii kurkottamista ja kutomista
Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton määrä vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Suomeen pyritään seuraavan seitsemän vuoden aikana saamaan noin 50 000 työntekijää ulkomailta. Tämän jälkeen Suomeen toivotaan työn vuoksi muuttavan noin 10 000 henkilöä vuosittain. Työperäisen maahanmuuton määrän kasvaessa on tärkeää kysyä, mitä tämä tarkoittaa työn arjessa ja millaisia muutoksia henkilöstön moninaistuminen edellyttää johtajilta.
Työperäisen maahanmuuton onnistuminen vaatii työvoiman moninaisuuden tietoista johtamista.
Ulkomaisen työvoiman integroituminen osaksi työelämää ei tapahdu itsestään, vaan vaatii suunnittelua ja arjen konkreettisia toimenpiteitä. Työ on tärkeää saada sujumaan niin, että se tuottaa sekä taloudellisia tuloksia että hyvinvointia tekijöilleen. Hyvinvoinnin johtamisessa on huomioitava niin työn vuoksi Suomeen tulleet kuin työelämässämme jo toimivat. Alla muutamia näkökulmia moninaistuvan työyhteisön johtamiseen:
- Johtajan tehtävä on huolehtia, että työt tulevat tehdyksi. Työnkuvien ja roolien selkeyttämiseksi tehty työ ennaltaehkäisee tehtävien päällekkäisyyksistä tai tekemättä jäävistä töistä aiheutuvaa kitkaa.
- Johtajan vastuulla on huolehtia työntekijöiden perustarpeista. Riippumatta kansalaisuudesta, iästä, aatteista tai kielestä, jokainen ansaitsee tulla nähdyksi ja kohdatuksi ihmisenä työn äärellä. Arjen pintapuolisesti isoilta näyttävien erojen alla ihmiset kaipaavat työssään samanlaisia asioita. Yhteisöön kuuluminen on yksi suurimmista inhimillisistä tarpeista.
- Johtajan tulee johtaa yhteistä suuntaa. Työ on merkityksellistä, kun meillä on mahdollisuus tehdä yhdessä toisten kanssa jotakin mielekästä ja saavuttaa asioita, joihin kukaan ei yksin kykene. Moninaistuvassa työyhteisössä työn yhteisen merkityksen sanoittaminen, tiheäänkin, on tärkeää.
- Johtajan tehtävä on nähdä moninaisuuden rikkaus. Vaikka työn arjessa moninaisuuteen liittyy myös erilaisuuksien tuomaa kitkaa, on johtajan rooli yhdistää monenlaisia osaamisia tuottavaksi tilkkutäkiksi ja rohkaista työelämän erilaisia osaajia tutustumaan toisiinsa ja oppimaan toisiltaan. Jotta moninaisuus rikastaisi työyhteisöä, johtajan tulee kannustaa ihmisiä kurkottamaan toistensa suuntaan yhteisen tilkkutäkin saumojen lujittumiseksi.
- Johtajan on viestittävä yhteisestä vastuusta. Riippumatta työntekijän osaamisesta ja ammattialasta, vastuu Suomeen muuttaneen työntekijän perehdyttämisestä ja vastaanottamisesta on yhteinen. Johtaja ei voi yksin määrätä eikä toteuttaa sujuvaa yhteistyötä, mutta hänellä on keskeinen rooli organisoida sujuvaa arkea ja suunnitella rakenteita, jotka tukevat moninaisuutta.
Onnistunut integraatio edellyttää kulttuurinmuutosta, johon tarvitaan kaikkia
Kun Suomeen saapuu lisää osaajia ulkomailta, on työelämän kaikkien toimijoiden tärkeää miettiä, miten muutokset vaikuttavat omaan työhön. Kulttuurien kohtaamisissa tärkeää on tunnistaa omat kulttuuriset silmälasit, joiden läpi meistä jokainen tarkastelee ympärillämme tapahtuvia ilmiöitä ja pyrkiä ymmärtämään, miltä maailma näyttää toisen, mahdollisesti erilaisia laseja käyttävän henkilön näkökulmasta. On selvää, että työperäinen maahanmuutto muuttaa työpaikkoja. Onnistumisen edellytys on, että tätä muutosta yhdessä ymmärretään ja muutoksesta puhutaan siten, että kaikki pysyvät muutoksessa mukana ja että jokainen ymmärtää itse olevansa kulttuurinmuutoksen keskeinen toimija.
Perusasioihin keskittyminen ei ole johtamisen uusi viisaus, mutta vaatii erityistä huomiota muutoksessa. “
Jotta toteaisimme vuonna 2030, että olemme suomalaisessa työelämässä onnistuneet työperäisen maahanmuuton toteuttamisessa, on monia asioita täytynyt tehdä oikein. Asiat eivät välttämättä ole uusia tai erikoisia, pikemminkin päinvastoin. Kuitenkin arkiset perusasiat kuten selkeä työnjako, kunnioittava kohtaaminen, yhteisön rakentaminen ja muuttuvan, oppivan työryhmän johtaminen vaativat johtajalta tietoisesti valittuja toimenpiteitä. Johtajan lisäksi kaikki muut työpaikan toimijat rakentavat onnistunutta, kaikkien osapuolten hyvinvointia ja tuloksellista työtä tukevaa kulttuuria.
Terveystalon organisaatiopsykologi Eveliina Holmgren työskentelee organisaatioiden hyvinvoinnin ja johtamisen kehittämisen parissa. Vapaa-aikanaan Eveliina touhuaa vilkkaiden poikiensa kanssa.
Tutustu myös muihin blogeihin
Kuinka luoda mielekästä työelämää?
Terveystalon alueen johtava psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala muistuttaa, että vaikka moni työelämän mielekkyyden kulmakivistä muuttuu meistä riippumatta, jokaisella itsellään on mahdollisuus vaikuttaa oman työyhteisönsä toimintaan, mieltä tukevaan kulttuuriin ja omaan sekä muiden jaksamiseen.
Terve työelämä on mahdollista – mutta vain, jos nämä kolme asiaa ovat kunnossa
Psykologinen turvallisuus ja säätämisen karsiminen muodostavat terveen työpaikan pohjan, sanoo Terveystalon henkilöstöjohtaja Susan Kallio.
Kohti hyvinvointia, terveyttä ja pidempiä työuria paremman ymmärryksen avulla
Väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee. Teknologia muuttaa työn tekemisen tapoja. Samalla työn vaatimuksetkin muotoutuvat jatkuvasti. Vanhat taidot eivät enää riitä. Uuden oppimisen vaade on alati läsnä ja työelämän metataidot korostuvat. Työelämä ei siis ole helpottumassa. Työurien olisi kuitenkin jatkuttava aiempaa pidempään talouden kestävyysvajeen hallitsemiseksi. Samaan aikaan elintavoista johtuvia terveyshuolia on yhä nuoremmalla väestöllä. Jos emme muuta mitään, kuka tekee työt tulevaisuudessa?
Uusi uljas maailma vaatii uudenlaista huolellisuutta: etävastaanottojen laatuun ja turvallisuuteen julkaistiin kansainvälinen arviointimalli
Terveystalo testasi ensimmäisenä Suomessa WHO:n keväällä julkaisemaa työkalua, jonka avulla terveydenhuollon palveluntarjoajat voivat arvioida etävastaanottojensa laatua, turvallisuutta ja vaikuttavuutta.
Ikääntyneiden terveyspalveluissa hoidon jatkuvuuden parantaminen tuottaa säästöjä ja inhimillisen hyvää hoitoa
Terveydenhuollon taloustilanne on haastava, sillä samoilla tai aiempaa vähemmillä euroilla pitäisi saada aikaan aiempaa enemmän. Minä uskon, että säästöjä voi saada leikkaamisen sijaan palveluita parantamalla. Terveystalon ikääntyneiden vastuulääkärimalli on tästä erinomainen esimerkki.
Tässä ovat terveydenhuollon digitrendit 2024
Tekoäly, terveysassistentit, ennaltaehkäisevä hoito ja personoitu lääketiede – terveydenhuollon vuoden 2024 digitrendit keskittyvät siihen, miten voimme uudistaa terveydenhuoltoa ja ratkoa sen syvimpiä ongelmia.