8+1 keinoa kohentaa vireystilaa
Väsyttääkö sinua päiväsaikaan tai ovatko kierrokset korkealla vielä illallakin? Kokeile näitä vinkkejä paremman vireystilan saavuttamiseksi, neuvoo lääkäri Sanna-Tuulia Mattilan Tampereen Fokus Unesta.
1. Säännöllinen unirytmi
Noudata säännöllistä unirytmiä sekä arkena että viikonloppuna. Erityisesti herääminen samaan aikaan aamusta on tärkeää sisäisen kellomme tahdistamiseksi. Pyri nukkumaan riittävästi. Ihminen tarvitsee keskimäärin 7–9 tuntia unta.
2. Kevyet lounaat ja säännöllinen ruokailu
”Työpäivän aikana kannattaa nauttia kevyehkö lounas, esimerkiksi salaatti tai keitto sekä muistaa myös iltapäivän välipala, vaikkapa hedelmä, ja juoda vettä. Näin verensokeri pysyy tasaisena, ja aivot pysyvät sopivan vireinä työpäivän aikana.”
3. Kofeiini
”Työpäivän aikana voi tulla nauttineeksi useammankin kupin kahvia. Unen kannalta muutama kuppi kahvia päivässä ei haittaa, mutta kofeiinia kannattaa välttää jo iltapäivällä, kello 14 jälkeen. On myös hyvä muistaa, että kofeiinia sisältävät myös teet, tumma suklaa, ja energia- ja kolajuomat.”
4. D-vitamiini
”D-vitamiini vaikuttaa vireyteen ja sen puutos on yleistä. Päiväannokseksi suositellaan aikuisille 10 mikrogrammaa ja 20 mikrogrammaa yli 75-vuotiaille ympäri vuoden. Silti sen yksilöllinen tarve vaihtelee 10–100 mikrogramman välillä. Oma D-vitamiiniarvo voidaan mitata laboratoriokokeella ja näin voidaan räätälöidä kullekin sopiva annos.”
5. Liikunta
Päivittäinen kohtuukuormitteinen liikunta lisää unipainetta. Liiku itsellesi sopivalla tavalla. Ulkoliikunta erityisesti valoisaan aikaan tahdistaa sisäistä keskuskelloasi. Vältä kovaa, erityisesti sykettä nostavaa liikuntaa pari tuntia ennen nukkumaanmenoa.
6. Jooga tai mindfulness
”Vireystila on kuin vaakakuppi. Kun palautuminen on sopivassa suhteessa, sympaattinen eli aktivoiva hermosto jaksaa antaa virtaa päivään. Pystyt maksimoimaan tekemisesi, kun pidät välillä tauon ja nukut levollisesti. Jos taas aktivoiva hermosto jää päälle, et saa nukuttua, ja olo on väsynyt seuraavana päivänä. Jooga- ja mindfulness-harjoitukset laskevat kierroksia. Niiden harjoittaminen päivän aikana on kuin laittaisit rahaa seuraavan yön unipankkiin.”
7. Voimanokoset (tai voimarentoutus)
”Päiväunilla on sijansa erityisesti, jos tuntuu että univelkaa on kertynyt. Päiväunet kannattaa ajoittaa ennen kello 15. Mitä aikaisemmin, sen parempi. Sopiva kesto on maksimissaan noin 20 minuuttia. Liian pitkä päiväuni syö seuraavan yön unta. Jos uneen rauhoittuminen on vaikeaa, ei siitä kannata ahdistua. Yhtä hyvin toimivat lyhyet rentoutushetket päivän mittaa, jolloin vain rauhoitutaan paikallaan. Voit esimerkiksi kokeilla seuraavaa: hengitä syvään sisään nenän kautta ja pidätä hengitystä muutama sekunti ennen kuin puhallat ilman hitaasti suun kautta ulos. Jatka näin muutamia minuutteja."
8. Valo
Pyri oleilemaan mahdollisimman paljon ulkona luonnon valossa. Jotkut saattavat hyötyä kaamosaikaan sarastusvalosta tai kirkasvalolampusta aamuisin. Hämärrä iltaa kohti valaistusta ja säädä älylaitteet yö- tai tummaan tilaan.
+1 Tutkituta väsymys tarvittaessa
”Kun vastaanotolleni tulee potilas, jolla on vireystilaongelmia tai väsymystä, pyrin selvittämään ongelman mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Tutkimuksiin kuuluu esimerkiksi laboratoriokokeita ja mielialan kartoitus. Lisäksi tiedustelen potilaalta muun muassa sairastetut virustaudit sekä ohjaan hänet tarvittaessa unitutkimuksiin. Väsymys vaikuttaa työtehoon ja elämänlaatuun, joten sen syiden tutkituttaminen maksaa itsensä takaisin.”
Lue lisää työterveyden artikkeleita
”Vaihdevuosioireisiin saa hakea apua” – myös työterveyden lääkärit voivat hoitaa vaihdevuosioireita
Iso osa työterveydessä hoidettavista vaivoista voi liittyä vaihdevuosiin. Siksi on tärkeää, että Niina Marjalan kaltaiset ammattilaiset osaavat tunnistaa oireet ja hoitaa niitä.
Mielenterveyteen liittyvät poissaolot vähenivät lyhytpsykoterapian avulla 45 prosenttia – merkittävä vaikutus myös muihin poissaoloihin
Terveystalon selvityksessä* seurattiin työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapian vaikutusta sairauspoissaoloihin vuosina 2019–2024. Selvityksessä havaittiin, että lyhytpsykoterapiaa hyödyntämällä mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät 45 prosenttia ja muut sairauspoissaolot vähenivät 19 prosenttia. Selvitys on jatkoa 2 vuotta sitten tehdylle vastaavalle selvitykselle ja vahvistaa oikea-aikaisen hoitoon pääsyn tärkeyttä mielenterveysoireiden hoidossa.
Toiminnalliset riippuvuudet ovat lisääntyneet: ”Riippuvuus on aivosairaus”
Erityisesti nuorilla riippuvuudet digipeleihin ja sosiaaliseen mediaan ovat lisääntyneet koronapandemian jäljiltä.
3 megatrendiä haastaa työhyvinvoinnin johtamista ja tuottavuutta: ”Paranoidi pelko on johtajalla aina läsnä”
Työelämämurroksen megatrendit ja niiden osaltaan aiheuttama tuottavuuden polkeminen näkyvät suomalaisilla työpaikoilla konkreettisina ilmiöinä. Turbulenssin keskellä ihmeissään ovat niin johto kuin työntekijätkin. Hyvällä strategisella johtamisella ja kumppanuudella voidaan kuitenkin saada aikaan inhimillistä tehokkuutta.
Mielen pahoinvointi lisääntyy vauhdilla työelämässä – varhainen puuttuminen on osa vahvaa yrityskulttuuria
Mielenterveyden ongelmien aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet vauhdilla. Työnantajan on yhä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden mielenterveydestä ennaltaehkäisevästi.
Työterveyspsykologin 6 neuvoa – ”Ei enää neljän tunnin yöunilla leuhkivia sankarijohtajia”
Yritykset huoltavat tietokoneitaan, remontoivat toimitilojaan ja käyttävät autojaan määräaikaishuolloissa. Nämä ovat kaikille itsestään selviä välttämättömyyksiä. Työntekijöiden työkyvyn hoito puolestaan ei useinkaan saa samanlaista huomiota osakseen. Jos Terveystalon johtavan työterveyspsykologin Antti Aron pitäisi antaa yritysjohtajille vain yksi neuvo, hän kehottaisi heitä katsomaan asioita työntekijöiden näkökulmasta.