8+1 keinoa kohentaa vireystilaa
Väsyttääkö sinua päiväsaikaan tai ovatko kierrokset korkealla vielä illallakin? Kokeile näitä vinkkejä paremman vireystilan saavuttamiseksi, neuvoo lääkäri Sanna-Tuulia Mattilan Tampereen Fokus Unesta.
1. Säännöllinen unirytmi
Noudata säännöllistä unirytmiä sekä arkena että viikonloppuna. Erityisesti herääminen samaan aikaan aamusta on tärkeää sisäisen kellomme tahdistamiseksi. Pyri nukkumaan riittävästi. Ihminen tarvitsee keskimäärin 7–9 tuntia unta.
2. Kevyet lounaat ja säännöllinen ruokailu
”Työpäivän aikana kannattaa nauttia kevyehkö lounas, esimerkiksi salaatti tai keitto sekä muistaa myös iltapäivän välipala, vaikkapa hedelmä, ja juoda vettä. Näin verensokeri pysyy tasaisena, ja aivot pysyvät sopivan vireinä työpäivän aikana.”
3. Kofeiini
”Työpäivän aikana voi tulla nauttineeksi useammankin kupin kahvia. Unen kannalta muutama kuppi kahvia päivässä ei haittaa, mutta kofeiinia kannattaa välttää jo iltapäivällä, kello 14 jälkeen. On myös hyvä muistaa, että kofeiinia sisältävät myös teet, tumma suklaa, ja energia- ja kolajuomat.”
4. D-vitamiini
”D-vitamiini vaikuttaa vireyteen ja sen puutos on yleistä. Päiväannokseksi suositellaan aikuisille 10 mikrogrammaa ja 20 mikrogrammaa yli 75-vuotiaille ympäri vuoden. Silti sen yksilöllinen tarve vaihtelee 10–100 mikrogramman välillä. Oma D-vitamiiniarvo voidaan mitata laboratoriokokeella ja näin voidaan räätälöidä kullekin sopiva annos.”
5. Liikunta
Päivittäinen kohtuukuormitteinen liikunta lisää unipainetta. Liiku itsellesi sopivalla tavalla. Ulkoliikunta erityisesti valoisaan aikaan tahdistaa sisäistä keskuskelloasi. Vältä kovaa, erityisesti sykettä nostavaa liikuntaa pari tuntia ennen nukkumaanmenoa.
6. Jooga tai mindfulness
”Vireystila on kuin vaakakuppi. Kun palautuminen on sopivassa suhteessa, sympaattinen eli aktivoiva hermosto jaksaa antaa virtaa päivään. Pystyt maksimoimaan tekemisesi, kun pidät välillä tauon ja nukut levollisesti. Jos taas aktivoiva hermosto jää päälle, et saa nukuttua, ja olo on väsynyt seuraavana päivänä. Jooga- ja mindfulness-harjoitukset laskevat kierroksia. Niiden harjoittaminen päivän aikana on kuin laittaisit rahaa seuraavan yön unipankkiin.”
7. Voimanokoset (tai voimarentoutus)
”Päiväunilla on sijansa erityisesti, jos tuntuu että univelkaa on kertynyt. Päiväunet kannattaa ajoittaa ennen kello 15. Mitä aikaisemmin, sen parempi. Sopiva kesto on maksimissaan noin 20 minuuttia. Liian pitkä päiväuni syö seuraavan yön unta. Jos uneen rauhoittuminen on vaikeaa, ei siitä kannata ahdistua. Yhtä hyvin toimivat lyhyet rentoutushetket päivän mittaa, jolloin vain rauhoitutaan paikallaan. Voit esimerkiksi kokeilla seuraavaa: hengitä syvään sisään nenän kautta ja pidätä hengitystä muutama sekunti ennen kuin puhallat ilman hitaasti suun kautta ulos. Jatka näin muutamia minuutteja."
8. Valo
Pyri oleilemaan mahdollisimman paljon ulkona luonnon valossa. Jotkut saattavat hyötyä kaamosaikaan sarastusvalosta tai kirkasvalolampusta aamuisin. Hämärrä iltaa kohti valaistusta ja säädä älylaitteet yö- tai tummaan tilaan.
+1 Tutkituta väsymys tarvittaessa
”Kun vastaanotolleni tulee potilas, jolla on vireystilaongelmia tai väsymystä, pyrin selvittämään ongelman mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Tutkimuksiin kuuluu esimerkiksi laboratoriokokeita ja mielialan kartoitus. Lisäksi tiedustelen potilaalta muun muassa sairastetut virustaudit sekä ohjaan hänet tarvittaessa unitutkimuksiin. Väsymys vaikuttaa työtehoon ja elämänlaatuun, joten sen syiden tutkituttaminen maksaa itsensä takaisin.”
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
”Vaihdevuosioireisiin saa hakea apua” – myös työterveyden lääkärit voivat hoitaa vaihdevuosioireita
Iso osa työterveydessä hoidettavista vaivoista voi liittyä vaihdevuosiin. Siksi on tärkeää, että Niina Marjalan kaltaiset ammattilaiset osaavat tunnistaa oireet ja hoitaa niitä.
Mielenterveyteen liittyvät poissaolot vähenivät lyhytpsykoterapian avulla 45 prosenttia – merkittävä vaikutus myös muihin poissaoloihin
Terveystalon selvityksessä* seurattiin työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapian vaikutusta sairauspoissaoloihin vuosina 2019–2024. Selvityksessä havaittiin, että lyhytpsykoterapiaa hyödyntämällä mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät 45 prosenttia ja muut sairauspoissaolot vähenivät 19 prosenttia. Selvitys on jatkoa 2 vuotta sitten tehdylle vastaavalle selvitykselle ja vahvistaa oikea-aikaisen hoitoon pääsyn tärkeyttä mielenterveysoireiden hoidossa.