6 vinkkiä parempaan uneen, kun sotauutiset huolestuttavat
Ukrainan sodan seuraamisen aiheuttama stressi voi aiheuttaa unettomuutta. Lääkäri Eevert Partinen kertoo, mitä voit tehdä nukkuaksesi paremmin.
1. Lopeta uutisten seuraaminen viimeistään tunti ennen nukkumaanmenoa
”Vaikka haluaisit seurata Ukrainan tapahtumia askel askeleelta, kannattaa iltaan jättää mielelle ja keholle rentoutumisaikaa. Tämän tyyppiset erittäin aktivoivat uutiset saavat kehomme sympaattisen hermoston toimimaan. Tämä nostattaa merkittävästi vireystilaamme, aiheuttaa nukahtamisvaikeutta ja unen katkonaisuutta. Saatat myös herätä liian varhain aamulla saamatta enää unen päästä kiinni. Jotta mielesi ja kehosi ylivireys ennättää laskea ennen nukkumaanmenoa, lopeta sotauutisten seuraaminen hyvissä ajoin eli noin 1-2 tuntia ennen vuoteeseen menoa. Käy siis iltatoimilla äläkä lue sen jälkeen uutisia tai selaa kännykkää, vaan ota esimerkiksi jostain täysin muusta kertova kirja käteen ja lue sitä, kunnes sinua väsyttää.”
2. Kokeile mielikuvaharjoitusta
”Jos tuntuu että väsymyksestä huolimatta sota-asiat tulevat mieleesi, voit kokeilla mielikuva- ja hengitysharjoituksia. Mielikuvaharjoituksissa voit matkata mielessäsi jonnekin turvalliseen paikkaan, jonne kuvittelet itsesi ja läheisesi. Olet siellä turvassa, nautit luonnon rauhasta ja sen tuomasta lämmön tunteesta. Mieti niitä asioita, jotka tuovat sinulle rauhaa ja turvaa, sekä kaikkia niitä asioita, jotka ovat hyvin. Mielikuvaharjoituksilla saat hermostoasi rauhoitettua ja vietyä ajatukset muualle.”
3. Rauhoita hermosto neliöhengityksellä
”Yksi helppo hengitysharjoitus, jota voit tehdä päivän mittaan neliöhengitys. Hengitä alkuun neljän sekunnin ajan sisään, pidätä neljä sekuntia hengitystä, hengitä neljä sekuntia ulos, pidätä taas neljä sekuntia hengitystä ja jatka tähän samaan malliin vähintään muutaman kierroksen tai muutaman minuutin ajan. Tällä hengitysharjoituksella sympaattinen hermosto rauhoittuu, sydämen syke tasaantuu, mielen ja kehon ylivireys laantuu ja niiden avulla voit vaipua illalla helpommin uneen.”
4. Unohda kännykkä yöllä
”Samoja harjoitteita voit käyttää myös yöllä herätessäsi. Jos heräät yöllä, älä ota tuolloinkaan kännykkää esille tai laita televisiota päälle. Mikäli uni ei tule illalla tai yöllä 15-30 minuutin sisään, nouse sängystä, mene sohvalle tai nojatuoliin lukemaan tai tekemään jotain muuta rauhoittavaa.”
5. Pidä kiinni normaalielämästä
”Muista rauhoittaa hermostoasi myös päiväaikaan. Voit kokeilla rajoittaa uutisten lukemista ja sopia itsesi kanssa ajan, jolloin luet uutisia. Pidä tavallisista elämänrytmeistä kiinni mahdollisimman hyvin, oli se sitten työntekoa, opiskelua tai muuta. Näe läheisiä, tapaa ystäviä, liiku ja syö terveellisesti. Halaa ja ole läsnä. Monipuolinen tekeminen päivässä auttaa nukkumaan paremmin.”
6. Hae tarvittaessa ammattilaisen apua
”Jos olet hyvin ahdistunut, muista myös muut keinot, esimerkiksi MIELI Suomen Mielenterveysseura ry:n valtakunnallinen kriisipuhelin (09 2525 0111) ja ammattilaisten apu.”
Terveystalon työterveysasiakkaana käytössäsi voi olla matalan kynnyksen mielen hyvinvointipalvelu Mielen Chat ja Sparri.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Näin voit helpottaa vaihdevuosiin liittyviä uniongelmia ilman lääkkeitä ja hormoneja
Naisista noin 40–60 prosenttia kärsii unettomuusoireista vaihdevuosien aikana. Unihäiriöiden kirjo on laaja: on nukahtamisvaikeutta, yöllistä heräilyä ja liian varhaista heräämistä. Unettomuus voi liittyä vaihdevuosiin myös silloin, kun muita oireita ei ole.
Onko matalilla rauta-arvoilla yhteys levottomiin jalkoihin?
Neurologian erikoislääkäri Juha Lempiäinen vastaa helmikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Terveystalo lisää avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja julkaisee jatkossa tietoa yhtiön omista mielenterveysperusteisista sairauspoissaoloista
Julkaisemalla Terveystalon omat mielenterveyspoissaolotilastot Terveystalo haluaa lisätä avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja kannustaa organisaatioita jakamaan omia onnistumisiaan mielenterveyskriisin selättämiseen.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.