Verensokeri – aivojesi tärkein polttoaine

Verensokeri eli veren glukoosipitoisuus on tärkeä osa elimistön toimintaa.

Sokerin eli ruoan hiilihydraattien avulla ihminen saa energiaa, jota erityisesti aivot ja hermokudokset tarvitsevat toimiakseen.

Ihminen saa tarvitsemansa sokerin hiilihydraattipitoisista ruoista. Hiilihydraattien koostumuksella on vaikutusta siihen, kuinka nopeasti ruoka nostaa verensokeria.

Nopeat ja vähän kuitua sisältävät hiilihydraatit, kuten karkit ja leivokset nostavat verensokeria nopeasti. Vastaavasti kuitupitoiset eli hitaat hiilihydraatit, kuten kaurapuuro ja hedelmät nostavat verensokeria hitaasti ja pidemmällä aikavälillä.

Aivojen toiminnan kannalta on tärkeää, että verensokeritasot eivät ole liian alhaiset eikä liian korkeat.

Veren glukoosipitoisuutta säätelee haiman tuottama insuliini. Tämän vuoksi hiilihydraattien seuraaminen ei kuitenkaan ole terveellä ihmisellä tarpeellista, sillä elimistö hoitaa veren sokeripitoisuuksien säätelyn insuliinin avulla.

Ylimääräisen sokerin, kuten makeisten syöminen ei ole tarpeen, sillä kaikkien ruokien hiilihydraatit hajoavat elimistössä monosakkarideiksi, eli yksinkertaisiksi hiilihydraattimolekyyleiksi, jotka imeytyvät suolistosta verenkiertoon.

Ylimääräinen sokeri varastoituu elimistöön ja voi aiheuttaa keskivartalolihavuutta.

Diabetes on ryhmä aineenvaihduntasairauksia, joita yhdistää häiriö haiman insuliinin tuotannossa ja pitkään jatkunut korkea verensokeri.

Diabeteksen voi karkeasti jakaa kahteen eri tyyppiin:

• tyypin 1 diabetekseen 
• tyypin 2 diabetekseen

Tyypin 1 diabeteksen hoitoon kuuluu alusta alkaen insuliinipistokset. Koska tyypin 1 diabeetikolla haima ei enää tuota normaalisti insuliinia, tulee diabeetikon säädellä insuliinin määrää pistosten avulla. 

Tyypin 2 diabetekselle on ominaista, että haima erittää insuliinia, mutta kudokset eivät pysty käyttämään sitä (insuliiniresistenssi). Tämä johtaa verensokerin nousuun.

Tyypin 2 diabetesta hoidetaan aluksi elämäntapamuutoksilla, mutta myöhemmin saatetaan tarvita insuliinipistoksia.

Tyypin 1 diabetesta sairastavan tulee laskea ja tunnistaa ruokansa sisältämä hiilihydraattien määrä.

Hiilihydraattien määrän perusteella diabeetikko pistää tarvittavan määrän insuliinia, jotta veren glukoosipitoisuus ei pääse nousemaan liian korkeaksi. Ilman insuliinia verensokeri pääsee nousemaan liikaa.

Diabetesta sairastavan ei tule vähentää hiilihydraattipitoisia ruokia ruokavaliossaan.

On kuitenkin tärkeää, että diabeetikko pystyy tunnistamaan hiilihydraatteja sisältävät ruoat ja sen perusteella arviomaan tarvitsemansa insuliinin määrän.

Verensokeria voidaan nykyään mitata useammalla eri tavalla.

Tunnetuin tapa on mitata verensokeri sormenpäästä. Nykyään on kuitenkin myös olemassa sensoreita, jotka mittaavat veren sokeripitoisuutta koko ajan.

Sensorin voi kiinnittää esimerkiksi käsivarteen. Sensori voidaan yhdistää älypuhelimeen, jonka avulla verensokeriarvo päästään lukemaan.

Diabetes vaatii aina hoitoa ja henkilökohtaisen hoitosuunnitelman. Mikäli epäilet itselläsi diabetesta, varaa aika yleislääkärin vastaanotolle.

Insuliinin lisäksi ravinto ja liikunta vaikuttavat verensokeriarvoihin.

Terveellä ihmisellä ei ole tarvetta pistää insuliinia, koska haima huolehtii sen tuotannosta. Tämän vuoksi terve ihminen voi vaikuttaa verensokeriarvoihinsa ruoan ja liikunnan avulla.

Tilanne, jossa verensokeriarvot voivat nousta korkeiksi, johtuu usein vähäisestä liikunnasta ja runsaasta hiilihydraattipitoisesta ruokavaliosta.

Jos haluat pitää verensokerisi matalana myös runsaan sokerin syönnin jälkeen, parasta on liikkua ennen ruokailua. Tämä auttaa kehoa poistamaan ylimääräisen sokerin verenkierrosta tehokkaammin.

Toisaalta suuri määrä sokeria elimistössä saattaa aiheuttaa haimassa liiallisen insuliinin tuoton. Tällöin insuliinin määrä laskee verensokeria tarpeettoman paljon.

Tämän seurauksena olo saattaa muuttua hetkellisesti huonovointiseksi. Terveellä ihmisellä ei kuitenkaan ole sitä vaaraa, että insuliinia kehittyisi elimistössä vaarallisen paljon, joka johtaisi hypoglykemiaan.

Hypoglykemian vaara on ainoastaan ulkoisten insuliinipistosten takia. Koska diabeetikon insuliiniannos perustuu arvioon hiilihydraattien määrästä annoksessa.

Virheellinen annostelu voi laskea verensokerin liian alhaiseksi tai nostaa sen liian korkeaksi. Terveen ihmisen ei tule koskaan pistää itseensä insuliinia.

Verensokerin voi mitata laboratoriotutkimuksella. Tutkimukseen ei tarvita lääkärin lähetettä. Lähetteettömiin laboratoriokokeisiin voi hakeutua kuka tahansa, joka on kiinnostunut omasta hyvinvoinnistaan ja haluaa saada tietoa senhetkisistä verensokeriarvoistaan.

Näytteenottoa varten varataan 10 minuutin aika laboratorioon. Kerro paikan päällä, mihin tutkimukseen olet tulossa. Voit vielä keskustella eri tutkimusvaihtoehdoista ja niiden sisällöstä vastaanotossa tai näytteenottajan kanssa.

Tutkimus on verikoe, jonka ottamista edeltää 12 tunnin paasto. Tutkimustulos valmistuu 1–2 vuorokauden kuluessa. Verensokerimittauksen hinta on katsottavissa hinnastosta.

Verensokerin mittaus sisältyy myös useisiin laboratoriopaketteihin. Suosittelemme valitsemaan tarpeisiisi sopivan laboratoriopaketin, joka selvittää kattavasti ja kokonaisvaltaisesti elimistösi vointia.

Verensokerin mittaus sisältyy seuraaviin laboratoriopaketteihin:

• Perusteellinen laboratoriopaketti 
• Laaja laboratoriopaketti
• Liikkujan laboratoriopaketti
• Sydän- ja verisuonitaudit -tutkimuspaketti

Voit ostaa tutkimuspaketin joko verkkokaupastamme tai varata 10 minuutin ajan laboratorioon näytteenottoa varten suoraan ajanvarauksesta. Kerro paikan päällä, mihin tutkimukseen olet tulossa. Voit vielä keskustella eri tutkimusvaihtoehdoista ja niiden sisällöstä vastaanotossa tai näytteenottajan kanssa.