Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi) on yleinen sairaus, jonka tyypillisiä oireita ovat väsymys ja painonnousu

Kilpirauhasen vajaatoiminta on yleinen sairaus, joka syntyy kun kilpirauhanen ei kykene tuottamaan kilpirauhashormonia eli tyroksiinia riittävästi.

Kilpirauhasen vajaatoimintaa esiintyy naisilla useammin kuin miehillä.

Syyt

Kilpirauhasen vajaatoiminnan aiheuttaja on useimmiten kilpirauhasen autoimmuunitulehdus eli autoimmuunityreoidiitti, jolloin elimistö muodostaa vasta-aineita kilpirauhasen rakenteita kohtaan.

Kilpirauhasen autoimmuunitulehdus

Kilpirauhasen autoimmuunitulehdus on tila, jossa elimistön puolustusreaktio tuhoaa kilpirauhasen kyvyn erittää tyroksiinia eli kilpirauhashormonia. Kilpirauhasen autoimmuunitulehduksessa kilpirauhasen vajaatoiminta kehittyy vähitellen ajan myötä.

Synnynnäinen kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhasen vajaatoiminta voi olla myös synnynnäinen. Suomessa on vuodesta 1979 lähtien seulottu kaikkien vastasyntyneiden kilpirauhastoiminta napaverestä.

Tämän vuoksi sairastuneet löydetään jo vastasyntyneenä ja korvaushoito voidaan aloittaa heti. Hyvin hoidettu synnynnäinen kilpirauhasen vajaatoiminta ehkäisee haitat ja lapsi kehittyy normaalisti.

Vastasyntyneiden seulonta on hyvin tärkeää, koska hoitamaton synnynnäinen kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttaa pituuskasvun hidastumista, kehittyvien aivojen toiminnan häiriötä ja sitä kautta älyllisten toimintojen hidastunutta kehittymistä.

Lisäksi kilpirauhasen vajaatoiminta vaikuttaa lähes kaikkiin eri ruumiin toimintoihin, esimerkiksi sydän- ja verisuonitautiriskiin, ylipainoon ja luustoon.

Muut syyt

Harvinaisissa tapauksissa kilpirauhasen vajaatoiminta voi olla myös aivolisäkeperäinen. Tällöin aivolisäke ei tuota tarpeeksi kilpirauhashormonin tuotannon kannalta välttämätöntä tyreotropiinia (TSH).

Myös kilpirauhasen liikatoiminnan takia tehtävä radiojodihoito ja kasvaimen osittainen kilpirauhasen leikkaus voivat aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa.

Kilpirauhanen on umpirauhasiin kuuluva rauhanen, joka sijaitsee kaulan alaosassa aataminomenan alapuolella.

Kilpirauhanen tuottaa kilpirauhashormoneja, jotka säätelevät aineenvaihduntaa, kasvua, kehitystä ja monia muita elimistön toimintoja.

Tärkeimmät kilpirauhasen erittämät hormonit ovat tyroksiini (T4) ja trijodityroniini (T3). Kilpirauhasen hormonintuotantoa säätelee aivolisäkkeen erittämä tyreotropiini (TSH).

Tyroksiini (T4)

Tyroksiini (T4) on kilpirauhashormoni, joka auttaa säätelemään kehon aineenvaihduntaa. Kun kilpirauhanen erittää elimistöön liian vähän tyroksiinia, kyseessä on kilpirauhasen vajaatoiminta.

Jos taas tyroksiinia erittyy liikaa, kyseessä on kilpirauhasen liikatoiminta. Kilpirauhasen vajaa- tai liikatoimintaa voidaan tutkia mittaamalla vapaan tyroksiinin määrä elimistössä.

Vapaa tyroksiini ei ole sitoutunut verenkierrossa oleviin kantajaproteiineihin, vaan se liikkuu vapaasti. verenkierrossa. Vain vapaa tyroksiini voi osallistua hormonien toimintaan, minkä vuoksi sen mittaaminen antaa luotettavan kuvan kilpirauhasen toimintakyvystä.

Trijodityroniini (T3)

Trijodityroniini (T3) on kilpirauhashormoni, jolla on samanlaisia tehtäviä kuin tyroksiinilla.

Trijodityroniinin pitoisuus elimistössä on alhaisempi verrattuna tyroksiiniin. Trijodityroniini on kuitenkin biologisesti aktiivisempi kuin tyroksiini, minkä vuoksi se vaikuttaa elimistössä voimakkaammin.

Tyreotropiini (TSH)

Tyreotropiini (TSH) on aivolisäkkeen tuottama hormoni, joka säätelee kilpirauhasen toimintaa. Ilman tyreotropiinia kilpirauhanen ei pysty erittämään tyroksiinia normaalisti.

Kilpirauhasen toimintahäiriöt vaikuttavat tyreotropiinin määrään elimistössä.

Kun aivolisäke huomaa tyroksiinin tuotannon vähentyneen kilpirauhasen vajaatoiminnan seurauksena, se lisää tyreotropiinin eritystä. Tällä tavoin aivolisäke yrittää saada kilpirauhasen tuottamaan enemmän tyroksiinia.

Kilpirauhasen liikatoiminnassa sen sijaan tyreotropiinin määrä elimistössä vähenee, kun aivolisäke pyrkii rauhoittamaan kilpirauhasen liiallista tyroksiinin tuotantoa.

Kilpirauhasen arvot mitataan verikokeella.

Jos haluat tarkistaa kilpirauhasarvosi osana yleistä hyvinvointiasi tai jos sinulla on kilpirauhasen vajaatoimintaan viittaavia oireita, voit varata ajan kilpirauhasarvojen mittaukseen. Mittaukseen pääsee myös ilman lääkärin lähetettä.

Mikäli laboratoriokokeet ovat oireista huolimatta kunnossa, kannattaa varata aika lääkärin vastaanotolle, jotta oireiden syy voidaan selvittää.

Kilpirauhasen tutkimuspaketti sisältää aivolisäkkeen tuottaman kilpirauhasen säätelyhormonin tyreotropiinin (S-TSH) mittauksen ja vapaan kilpirauhashormonin tyroksiinin (S-T4-V) mittauksen.

Näiden mittausten avulla on helppo selvittää kilpirauhasen toimintahäiriöitä. Vapaan tyroksiinin mittaus (S-T4-V) soveltuu myös kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidon tehokkuuden seurantaan.

Kilpirauhasarvojen mittaus verikokeella (tyreotropiini TSH ja tyroksiini T4V) sisältyy myös useisiin muihin laboratoriotutkimuspaketteihimme. Suosittelemme valitsemaan tarpeisiisi sopivan tutkimuspaketin, joka selvittää kattavasti ja kokonaisvaltaisesti elimistösi vointia.

Laboratoriotutkimusten ja tutkimuspakettien hinnat löydät hinnastostamme.

Kilpirauhasarvojen mittaus sisältyy Kilpirauhasen tutkimuspaketin lisäksi myös seuraaviin lähetteettöminä tehtäviin tutkimuspaketteihin:

• Terveyden tutkimuspaketti
• Laaja laboratoriopaketti
• Korkea verenpaine -tutkimuspaketti 
• Anemian tutkimuspaketti (sisältää pelkän tyreotropiinin mittauksen, S-TSH)

Voit ostaa tutkimuspaketin joko verkkokaupastamme tai varata 10 minuutin ajan laboratorioon näytteenottoa varten suoraan ajanvarauksesta.

Kerro paikan päällä, mihin tutkimukseen olet tulossa. Voit vielä keskustella eri tutkimusvaihtoehdoista ja niiden sisällöstä vastaanotossa tai näytteenottajan kanssa.

Kilpirauhashormonien toimintahäiriöt aiheuttavat erilaisia sairauksia, joista yleisimpiä ovat kilpirauhasen vajaatoiminta ja kilpirauhasen liikatoiminta. Muita kilpirauhassairauksia ovat esimerkiksi suurentunut kilpirauhanen eli struuma sekä kilpirauhasen kasvaimet.

Kilpirauhasen liikatoiminta

Kilpirauhasen liikatoiminnassa kilpirauhanen tuottaa liikaa tyroksiinia. Yleensä kilpirauhasen liikatoiminta johtuu Basedowin taudista.

Liikatoiminnan oireita ovat yleensä esimerkiksi väsymys, heikentynyt kunto, lisääntynyt hikoilu, sydämen tykytys, laihtuminen sekä vilkastunut suolen toiminta.

Kilpirauhasen liikatoimintaa hoidetaan ensisijaisesti lääkehoidolla, jolla pyritään hillitsemään kilpirauhasen toimintaa. Joissakin tapauksissa kilpirauhasen liikatoimintaa hoidetaan myös radiojodihoidolla tai kilpirauhasleikkauksella.

Lue lisää: Kilpirauhasen liikatoiminta

Struuma eli suurentunut kilpirauhanen

Struuma on seurausta jodin puutteesta. Nykyään struuma on kuitenkin harvinainen, koska pöytäsuolaan on lisätty jodia 1950-luvulta lähtien.

Toisaalta jodin saanti voi olla nykypäivänä myös vähäistä, jos pöytäsuolana on jodioimatonta suolaa.

Struuma ei yleensä aiheuta terveysongelmia, koska se ei vaikuta kilpirauhashormonien tuotantoon. Mikäli kilpirauhanen on suurentunut huomattavasti, voi seurauksena olla nielemis- ja hengitysvaikeuksia sekä ahdistavaa tunnetta kaulalla.

Useimmiten struuma aiheuttaa lähinnä kosmeettista haittaa kilpirauhasen suurentuneen koon vuoksi.

Kilpirauhasen kasvaimet

Kilpirauhasen kasvaimet ovat kyhmyjä, jotka sijaitsevat kilpirauhasen molemmilla puolilla. Kasvaimet ovat usein sormin tunnusteltavissa tai nähtävissä.

Kilpirauhasen kyhmyistä suurin osa on hyvälaatuisia. Vain alle viisi prosenttia kilpirauhasen kyhmyistä on syöpiä. Kaulalla olevat kyhmyt tulee kuitenkin aina tutkia.

Voiko kilpirauhasen sairauksia ennaltaehkäistä?

Elintavoilla ei voi vaikuttaa ennaltaehkäisevästi tai hoitavasti kilpirauhasen toimintaan ja kilpirauhassairauksiin. Lähisukulaisilla todettu kilpirauhasen vajaatoiminta voi lisätä alttiutta kilpirauhasen vajaatoimintaan.