Juurihoito on hampaan tulehtuneen ytimen hoitamista

Juurihoito tehdään yleensä silloin, kun hampaan ydin on tulehtunut, vahingoittunut pysyvästi tai kuollut. Hoitamaton tai aikaisemmin hoidettu syvä reikä voi aiheuttaa juurihoitoa vaativan tulehduksen. Myös aiemmin tehtyjä juurihoitoja voidaan joutua uusimaan, mikäli tulehdus ei ole parantunut tai tulehduksen uusiutumisen vuoksi. Juurihoitoa vaativa tulehdus voi johtua myös hampaaseen kohdistuneesta iskusta tai muusta tapaturmasta.

Juurihoidon tarve, eli reikiintyneen tai vahingoittuneen hampaan ytimen tulehdus, todetaan usein röntgenkuvan perusteella. Juurihoidon tarve voidaan huomata myös potilaan oireiden perusteella tai vitaliteettitutkimuksella, jos hammas ei reagoi ärsykkeeseen. Joskus tilanne, jossa karies ulottuu selkeästi hampaan ytimeen saakka, johtaa juurihoitoon.

Juurihoidon vaiheet etenevät seuraavasti:

1. Hammaslääkäri tutkii ja tarvittaessa puuduttaa tulehtuneen hampaan. Hammas eristetään muusta suuontelosta kumisuojaimella (Kofferdam).
2. Hammas desinfioidaan, yhteys ytimeen avataan ja hammasydin puhdistetaan mekaanisesti ja kemiallisesti.
3. Juurikanavaa huuhdellaan, kuivataan ja sinne laitetaan lääkettä tai mahdollisesti kanava täytetään samalla kerralla.
4. Sen jälkeen, usein seuraavalla käynnillä, hammas paikataan tai siihen tehdään kruunu. Kruunulla korvataan koko suuhun näkyvä hammas. Se voidaan tukea hampaaseen nastalla (nastakruunu), joka ulottuu juurikanavaan.

Joskus juurihoidon lisänä käytetään antibiootteja, mutta hammasytimen tulehdus ei koskaan parane pysyvästi pelkästään lääkehoidolla. Turvotus ja kipu saattavat helpottaa hetkellisesti, mutta hammaslääkärin toimenpiteet ovat välttämättömiä.

Hampaan juurihoidon kesto vaihtelee. Juurihoito vaatii monesti useamman käyntikerran ja monijuurisen takahampaan juurihoito vie enemmän aikaa kuin esimerkiksi etuhampaan. Vaikka hampaaseen ei ilmaantuisi kipua tai muuta oiretta, tulee paranemista seurata ensimmäisen vuoden ajan. Hammaslääkäri tutkii hampaan ja ottaa röntgenkuvia. Vain sillä tavalla voidaan olla varmoja, että tulehdus on saatu pois. Liian usein seurantakäynnit jäävät toteutumatta ja hampaassa onkin oireeton pitkäaikainen (krooninen infektio). Juurihoitoa vaativan tulehduksen paraneminen voi kestää useamman kuukauden.

Juurihoidon kesto riippuu:

• tulehduksen laajuudesta ja vaikeusasteesta
• hampaan rakenteesta
• potilaan yleisestä terveydentilasta
• yleisesti biologiasta ja paranemisesta

Nykyään tehokkaat puudutusaineet sekä kehittyneet laitteet ja materiaalit mahdollistavat pääasiallisesti kivuttoman hammashoidon kaikilla osa-alueilla – myös juurihoidossa. Kipu ja särky voi jännittää etenkin hammaslääkäripelosta kärsivää potilasta. Jos hammas on pahasti tulehtunut, särky ja kipu voi säteillä siten, että kohdetta on vaikea paikantaa. Joskus tulehtunut alue ei puudu toivotusti. On hyvä muistaa, että juurihoito hoitaa kivun syyn.

Jännitystä on mahdollista vähentää ennen toimenpidettä annettavalla rauhoittavalla esilääkkeellä. Juurihoitoa on mahdollista ääritapauksissa tehdä myös nukutuksessa.

Särky juurihoidon jälkeen on hyvin yksilöllistä. Toisinaan hampaan kipu helpottaa heti, kun ydin saadaan avattua ja tulehduksen aiheuttama paine vapautettua. Osalla potilaista hammas saattaa olla pari päivää kipeä hoidosta johtuneen ärsytyksen takia, mutta kipu katoaa itsellään. Tarvittaessa kipua voi lievittää apteekista ilman reseptiä saatavilla särkylääkkeillä. Hammaslääkäri voi myös kirjoittaa lääkemääräyksen apteekkiin ja ohjeistaa lääkkeen käytön.

Juurihoitoja tekevät lähes kaikki yleishammaslääkärit.

Juurihoitoihin perehtynyt erikoishammaslääkäri tekee vaativammat juurihoidot, uusintajuurihoitoja ja esimerkiksi juuren kärjen leikkauksia. Juurihoitoihin perehtyneet erikoishammaslääkärit hoitavat pääosin lähetepotilaita, mutta meillä asiakas voi hakeutua erikoishammaslääkärin hoitoon myös omatoimisesti.

Lue lisää juurihoidosta ja katso vapaat ajat.