Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) helpottuu usein ruokavalion avulla
12.10.2021
Asiantuntija Kirsi Englund, ravitsemusterapeutti
Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on sinänsä vaaraton, mutta kiusallinen vaiva. IBS oireet voivat vaihdella, mutta niitä ovat esimerkiksi vatsakivut, suolen muuttunut toiminta ja ilmavaivat. Ärtyvän suolen oireyhtymä voi rauhoittua itsehoidolla ja tarvittaessa oireenmukaisella lääkityksellä. Tästä tietopaketista opit mikä on IBS, mitä oireita siihen liittyy ja miten ärtyvää suolta hoidetaan. Tietopaketistamme löydät myös tietoa siitä, milloin ärtyvän suolen oireiden kanssa kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
Alle 40-45 vuotiaat voivat kokeilla lievittää IBS:n oireita itsehoidolla. Tutkimuksiin kannattaa hakeutua silloin, jos ärtyvän suolen oireet haittaavat elämää tai jatkuvat itsehoidosta huolimatta. Yli 40-45 vuotiaiden sen sijaan on suositeltavaa hakeutua lääkäriin oireiden alkaessa.
Sisällysluettelo
Ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS
Ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS (irritable bowel syndrome) on toiminnallinen suolistovaiva, joka aiheuttaa erilaisia vatsan alueen oireita. Ärtynyt suoli oireilee usein vatsan turvotteluna, kipuna eri puolilla vatsaa sekä suolen toiminnan muutoksina. Ärtyneestä suolesta kärsivien kokemukset oireista ovat usein erilaisia keskenään. Ärtyneelle suolelle on hyvin tyypillistä, että oireet ovat erilaisia eri ihmisillä ja vaihtelevat myös päivä- ja viikkotasolla.
Ärtyneen suolen toimintahäiriössä paksusuoli on ärtynyt ja nykytutkimuksissa on todettu myös ohutsuolen vaikuttavan oireisiin. Tutkimuksissa suoli on päällisin puolin terve eikä siinä näy esimerkiksi tulehdusta tai muita rakenteellisia poikkeavuuksia, vaikka se oireileekin eri tavoin. IBS on siis toiminnallinen oireyhtymä, jossa keskeisenä tekijänä on suolen muuttunut supistelutoiminta ja suoliston aistinjärjestelmän aktivoituminen.
Ärtyvän suolen oireyhtymän esiintyvyys
Ärtyvän suolen oireyhtymä on yleinen vaiva. Useimmiten oireet alkavat nuorena aikuisena, 20-30-vuotiaana, mutta oireilua tavataan kaiken ikäisillä. Ärtyvän suolen oireyhtymää esiintyy kaksi kertaa enemmän naisilla kuin miehillä.
Suomalaisista ainakin n. 10-15 % väestöstä kärsii IBS-oireista. Muualla maailmalla esiintyvyys vaihtelee suuresti esimerkiksi terveydenhuollon saatavuuden sekä kulttuurillisten tekijöiden takia.
IBS:n oireet
IBS:n oireita ovat vatsakipu, ripuli, ummetus ja ilmavaivat. Myös vatsan turvotus ja paineen tunne sekä muutokset ulosteen kiinteydessä ovat tyypillistä. Oireet vaihtelevat yksilöllisesti. Vatsan toiminta voi olla rauhallisempaa alkupäivästä ja turvotus sekä ilmavaivat pahentua iltaa kohti. Oireisiin saattaa vaikuttaa vuorokauden aika, ruokailu, liikunta, kuukautiskierto ja stressi.
Monella ärtyneen suolen oireet helpottuvat ulostamisen jälkeen. Henkilö voi myös kokea tunnetta, ettei suoli tyhjene kunnolla. Oireet ovat usein vaihtelevia, ja saattavat toisinaan helpottua pidemmäksi aikaa ja toisinaan vaivata runsaammin.
Milloin tutkimuksiin?
Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) ei ole sinänsä vaarallinen vaiva, vaikka se voi vaikeuttaa elämää merkittävästi ja heikentää elämänlaatua. Alle 40-45 vuotiaat voivat lähteä helpottamaan lieviä oireita ensisijaisesti itsehoidolla ja kokeilla esim. FODMAP-ruokavalion toimivuutta. Yli 40-45-vuotiaiden tulisi oireiden alkaessa hakeutua lääkäriin
Mikäli ärtyvän suolen oireet haittaavat elämää tai jatkuvat itsehoidosta huolimatta, on hyvä kääntyä lääkärin puoleen. Lääkäri voi selvittää onko oireiden taustalla muita syitä.
Hakeudu lääkäriin, jos:
- Sinulla esiintyy muita oireita, esim. verta ulosteessa, mustaa ulostetta, laihtumista, kuumetta, yleiskunnon laskua tai väsymystä.
- Oireet häiritsevät elämää merkitsevästi eivätkä helpotu itsehoidosta huolimatta.
- Suolen toiminta muuttuu huomattavasti äkillisesti ja jatkuu poikkeuksellisena useamman viikon ajan.
- Oireet alkavat yli 40-45-vuotiaana. Tällöin voidaan poissulkea esim. paksusuolen syöpä sekä tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD eli haavainen koliitti ja Crohnin tauti).
- Sinulla on yöoireita.
- Suvussa esiintyy suolistosyöpää (tai munasarjojen syöpää).
- Ripuli jatkuu yli 3 viikkoa
Mistä ärtynyt suoli johtuu?
Ärtyneen suolen oireyhtymän taustalla on hyvin monia tekijöitä ja eri ihmisillä eri tekijät ovat korostuneempia kuin toiset. Osalla ärtyneestä suolesta kärsivistä oireet ovat lievempiä, ja osan vatsa oireilee herkemmin.
IBS-oireiden taustalla voi olla seuraavia tekijöitä:
- Muuttunut suolen supistelutoiminta
- Suoliston muuttunut bakteerikanta tai bakteerien ylikasvu (esimerkiksi matkoilta saadut bakteerit voivat saada suolen ärtymään pysyvästi)
- Sairastetut vatsataudit
- Suoliston matala-asteinen tulehdus
- Herkistynyt suoliston aistinjärjestelmä
- Mieliala, kuten ahdistus, stressi tai muu mielenterveyden kuormitus
Oireita saattaa pahentaa esimerkiksi epäsäännöllinen elämäntapa ja ateriarytmi, liikkumattomuus sekä hotkiminen.
Ärtyvän suolen oireyhtymän tutkimukset ja toteaminen
Ärtyvän suolen oireyhtymän toteamiseen ei ole yksittäistä tutkimusta. Diagnoosi perustuu tyypilliseen oirekuvaan ja riittävään muiden syiden poissulkemiseen. Lääkäri seuloo laktoosi-intoleranssin, keliakian ja muiden yleissairauksien mahdollisuuden. Osalla tarvitaan laajempia laboratoriotutkimuksia tai suoliston tähystystutkimuksia, kuten paksusuolen tähystys. Tarvittaviin tutkimuksiin vaikuttavat oirekuva, muut sairaudet, potilaan ikä ja suvussa tavattavat sairaudet.
Ärtyneen suolen oireyhtymän toteamisessa olennaista on oireiden pitkäkestoisuus sekä oireiden vaihtelu kausittain.
IBS – hoito
Ärtyneen suolen oireyhtymän (IBS) hoito on yksilöllistä. Ärtyneen suolen oireita voidaan lievittää säännöllisillä ja terveellisillä elämäntavoilla sekä riittävällä unella ja liikunnalla.
Suurin osa hyötyy ruokavaliohoidosta, kuten FODMAP-ruokavaliosta. Lisäksi käytetään rentoutumismenetelmiä ja oireita lievittäviä lääkityksiä.
Ärtyvän suolen oireyhtymä – ruokavalio
IBS oireiden hoidossa käytetään tutkitusti toimivaa FODMAP-ruokavaliota. Oikeanlaisella ruokavaliolla voidaan vähentää suolistokaasun muodostumista ja vaikuttaa ulosteen koostumukseen, jolloin ilmavaivat, turvotus ja kivut usein helpottuvat.
FODMAP ruokavaliossa fermentoituvat hiilihydraatit (FODMAP-hiilihydraatit) pyritään minimoimaan alkuvaiheessa, sillä ne eivät imeydy kunnolla ohutsuolessa ja aiheuttavat paksusuoleen kulkeutuessaan runsaasti suolikaasua.
Usein laaja ruokavalion karsiminen voi johtaa aliravitsemukseen tai epäterveellisen yksipuoliseen ruokavalioon. Kaikki oireet eivät välttämättä helpotu ruokavaliolla tai sen vaikutukset voivat jäädä väliaikaiseksi.
Ruokavaliota merkittävästi karsittaessa tulisi hakeutua ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Yksilöllisen oikean ruokavalion määrittelyssä ravitsemusterapeutti on avuksi määrittämään oireita helpottavan, mutta samalla riittävästi energiaa, vitamiineja ja hivenaineita sisältävän monipuolisen ruokavalion.
Rentoutumismenetelmät ja liikunta
Tutkimusten mukaan rentoutumismenetelmillä, kuten mindfullnessilla ja joogalla, on oireita lievittävä vaikutus. Toisilla riittää rentouttava liikunta tai harrastus, joka lievittää arjen stressiä. Liikunta voi auttaa myös suolikaasun ja ulosteen etenemiseen suolistossa ja voi siten helpottaa turvotusta ja ilmavaivoja.
Lääkehoito
Osalla oireet saadaan hallintaan ruokavaliolla ja rentoutumismenetelmillä. Vain osa tarvitsee lääkehoitoa. Ärtyvän suolen oireyhtymän lääkehoito riippuu yksilöllisistä oireista.
Ennen pitkäaikaista lääkehoitoa mahdolliset muut oireiden aiheuttajat pitää olla riittävän hyvin poissuljettu. Lääkityksellä voidaan vaikuttaa suolen supistelutoimintaan, suoliston kipukynnykseen tai kipuun, suoliston bakteerikantaan sekä ulosteen koostumukseen.
FODMAP-ruokavalio
Ärtyvän suolen oireyhtymän oireita voidaan usein helpottaa FODMAP-ruokavalion avulla.
FODMAP-ruokavaliossa karsitaan ruokavaliosta FODMAP-hiilihydraatteja, eli fermentoituvia hiilihydraatteja sisältävät ruoat noin kuuden viikon ajaksi. FODMAP-hiilihydraatit eivät pilkkoudu ohutsuolessa tehokkaasti, jolloin ne muodostavat runsaasti kaasua kulkeutuessaan paksusuoleen.
FODMAP-ruokavaliohoito kannattaa toteuttaa järjestelmällisesti, jotta siitä saa parhaan hyödyn irti.
Hoito jakautuu kolmeen vaiheeseen:
- rajoittamisvaihe
- ruokavalion laajennusvaihe
- lopullinen ruokavalio, jonka noudattamista jatketaan tästä eteenpäin
Rajoittamisvaihe
Ensimmäiseksi ruokavaliosta karsitaan kaikki FODMAP-yhdisteitä sisältävät ruoka-aineet 4–6 viikoksi.
FODMAP-ruokavaliossa pyritään vähentämään FODMAP-hiilihydraatteja sisältäviä ruokia, joita ovat esimerkiksi:
- Tietyt viljat, esim. vehnä, ohra ja ruis
- Sipuli ja muut sipulikasvit
- Sienet
- Palkokasvit (pavut, linssit, herneet)
- Omena, päärynä, vesimeloni
- Isokivelliset hedelmät, kuten avokado, luumu, aprikoosi, persikka
- Kaalit, etenkin kukkakaali
- Makeiset ja makeutusaineet (esim. fruktoosi, polyolit)
- Purukumi ja muut hammaspastillit, jotka sisältävät mm. xylitolia
- Laktoosi
- Monet välipalajuomissa käytetyt kuitulisät (inuliini, frukto-ologosakkaridit ja galaktaanit)
Ruokavalion laajennusvaihe
Kun 4–6 viikon mittainen jakso on ohi, aloitetaan seuraava vaihe. Laajennusvaiheessa FODMAP-yhdisteitä sisältäviä ruokia kokeillaan yksi kerrallaan ruokavaliossa ja seurataan oireita esimerkiksi päiväkirjan avulla. Tarkoituksena on selvittää, mitkä FODMAP-hiilihydraatit aiheuttavat oireita.
Oireiden ilmeneminen on yksilöllistä ja kaikki FODMAP-hiilihydraatit eivät välttämättä aiheuta lainkaan oireita. FODMAP-ruokavaliossa pyritään löytämään itselle sopivat, paremmin imeytyvät hiilihydraatin lähteet oireita aiheuttavien tilalle. Hiilihydraattien kokonaismäärän ei ole kuitenkaan tarkoitus vähentyä.
Ruokavalion laajentaminen alun rajoitusvaiheen jälkeen on tärkeää, jotta ruokavalio ei jää liian suppeaksi ja toisaalta suolistomikrobit saavat niille tärkeää ravintoa, jota FODMAP-hiilihydraatit myös ovat. Monipuolisen ruokavalion koostamiseen on hyvä ottaa esimerkiksi ravitsemusterapeutti avuksi. Rajoitusvaiheen ruokavalio on tärkeä purkaa myös silloin, jos siitä ei ole apua oireisiin.
Lopullinen ruokavalio
Lopuksi voidaan ravitsemusterapeutin ohjauksesssa varmistaa vielä, että ruoka-aineet muodostavat tarpeeksi monipuolisen ruokavalion ja siitä saadaan esimerkiksi tarpeeksi kuitua.
Ärtyvän suolen oireyhtymä – mitä voi syödä?
Ärtyneen suolen oireyhtymästä kärsivät voivat yleensä syödä esimerkiksi seuraavia ruokia ilman IBS oireita:
- 100% kaura, speltti, hirssi, kvinoa, riisi, hirssi
- Peruna, bataatti, porkkana, kesäkurpitsa
- Kurkku, tomaatti, retiisi, paprika, pinaatti, salaatit
- Banaani, appelsiini, ananas, kiivi, viinirypäleet, hunaja- ja verkkomeloni
- Kala, merenelävät
- Broileri, vähärasvainen liha, kananmuna
- Tofu, quorn, soijajugurtti
- Liukenevat kuidut, kuten pellavansiemenkuitu, kaurakuitu ja psyllium voivat tasapainottaa vatsan toimintaa
Hiilihydraattien sulavuuteen vaikuttaa myös sen valmistusmuoto. Esimerkiksi keittäminen, liottaminen ja hapattaminen voivat helpottaa FODMAP-hiilihydraattien imeytymistä elimistössä. Tämän takia tietyt FODMAP-hiilihydraatteja sisältävät kasvikset eivät välttämättä aiheuta voimakkaita oireita esimerkiksi keitettynä. IBS-oireet helpottavat usein ruokavalion yksilöllisillä muutoksilla.
5 vinkkiä, kun ärtyvä suoli vaivaa
Ärtynyt suoli voi olla kiusallinen ja ikävä vaiva, mutta sen oireita voi helpottaa itse. Asiantuntijamme listasi vinkit, joiden avulla elämä ärtyneen suolen kanssa helpottuu.
5 vinkkiä ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivälle:
- Syö, nuku ja liiku säännöllisesti. Epäsäännöllinen ateriarytmi ja liian kiireinen syöminen voi pahentaa IBS oireita. Riittävä säännöllinen ruokailu, liikunta ja lepo tukevat suoliston hyvinvointia.
- Liiku monipuolisesti. Liikunta helpottaa usein esimerkiksi ilmavaivoihin ja turvotuksen tunteeseen.
- Pidä huolta stressinhallinnasta ja mielenterveydestäsi. Stressillä ja ahdistuksella on yhteys myös suoliston hyvinvointiin, ja ne voivat laukaista IBS:n. Rentoutumismenetelmät, kuten jooga ja mindfulness, voivat auttaa.
- Mikäli hälyyttäviä oireita esiintyy tai oireet ovat hankalat, hakeudu lääkärin vastaanotolle. Tällaisia seikkoja ovat esimerkiksi laihtuminen, väsymys, ulosteessa oleva veri tai mustat ulosteet, yöoireet, kova kipu, kuumeilu, suvussa esiintyvät suolistosyövät sekä itsehoidon riittämättömyys.
- Kokeile FODMAP-ruokavaliota. FODMAP-ruokavaliolla oireet vähentyvät ja saat selvitettyä sinulle sopivat, paremmin imeytyvät hiilihydraatin lähteet oireita aiheuttavien tilalle.
Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:
ravitsemusterapeutti
Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi ravitsemusterapeutti Kirsi Englund.